Header image
line decor
   ............info(at)luopioistenkasvisto.fi
line decor
    Keltamatara
(Galium verum)
VU
  Lajit: suomi Lajit: tieteellinen Ohje Päivitys: 1.2.2016
 
 

 

galium verum

Vertaa Paimenmatara Ahomatara
  Rantamatara Luhtamatara
   
   

Lajikuvaus

Kuvaus: Keltamatara on monivuotinen matarakasvi, jonka varsi on pysty, vankka, liereä ja hienokarvainen. Lehtiä on yleensä 8 kpl kiehkurassa ja ne ovat rihmamaiset, valkokarvaiset. Kukinto on kerrannaisviuhko, kukat ovat tuoksuvat ja keltaiset.

Koko: 20 - 60 cm

Kasvupaikka: Kedoilla, hiekkaisilla pientareilla, kallioilla, nummilla.

Levinneisyys: Harvinaistunut, joks. tleinen Etelä-Suomessa ja rannikoilla.

Mikrosienet:
mataranhärmä (Neoerysiphe galii)
mataranruoste (Puccinia punctata)
matarankeltaruoste (Pucciniastrum guttatum)
mataranpahkaruoste (Puccinia galii-verni)
keltamatarannoki (Melanotaenium endogenum)

Muuta: Keltamatara risteytyy paimenmataran kanssa. Piennarmatara (G. x pomeranicum) syrjäyttää helposti alkuperäisen keltamataran.

Valtakunnallisesti uhanalainen (VU).

 

 

Kasvin löytöpaikoista Luopioisissa

Keltamatara on alueella harvinainen ketokasvi.

Sen kasvupaikat ovat käyneet harvinaisiksi maatalouden rakennemuutoksen jälkeen. Paimen- ja keltamataran risteymä, piennarmatara, valtaa voimakkaampana kasvina tehokkaasti sen kasvupaikkoja.

Parhaat keltamatarakasvustot nykyään löytyvät Rautajärven kedoilta, Vuolijoen tien varresta Kaukkalasta, Miemolasta ja Puutikkalasta, mutta näilläkin paikoilla piennarmatara on yleisempi.

Kasvi on harvinaistunut 2000-luvulla.

Kirjallisuustiedot

- Häyhä, T. 2003: Uhanalaiset kasvit Kanta-Hämeessä. - Alueelliset ympäristöjulkaisut 306. Hämeen ympäristökeskus. 129s.
- Vauhkonen, M. 2003: Päijät-Hämeen uhanalaiset ja silmälläpidettävät putkilokasvit. - Alueelliset ympäristöjulkaisut 326. Hämeen ympäristökeskus. 98s.

 

 
    galium verum   galium x pomeranicum  
       
Piennarmatara (G.x pomeranicum)