Luopioisista löydetyt muut lajit

Kasvisivuille merkittyjen kasvilajien lisäksi Luopioisista on löydetty myös sellaisia kasvilajeja, joiden tarkkaa kasvupaikkaa ja runsautta ei tiedetä eikä ole voitu määrittää. Seuraavassa taulukossa olevat lajit löytyvät rekisteristä ja niiden löytöpaikan tarkkuus on 10 x 10 km. Löydöt ovat yleensä hyvin vanhoja ja kasvit ovat siksi jo nykypäivään mennessä hävinneet. Joidenkin niistä löytyminen uudelleen Luopioisista ei kuitenkaan liene mahdotonta.

Ukonpalkoa kasvaa runsaana mm. Hämeenlinnassa. Lähin kasvusto on Tuuloksen Juttilassa. Löydettiin myös Luopioisista kesällä 2011.

Peltorusojuuri kuvattuna kesällä 2009 Karkusta.

Näistä lajeista Pirkanmaalla uhanalaisia ovat ojakaali, lapinvesitähti, röyhysara, ketokatkero ja metsänemä, joka on myös rauhoitettu kasvi. Ahosilmäruoho on silmälläpidettävä kasvi (Tampereen seutukaavaliitto, 1985).

Metsänemä on joidenkin tietojen mukaan kasvanut Iso-Vekunan saaressa samoilla paikoilla kuin muutkin lehdon arvokkaat kämmekät soikkokaksikko ja pesäjuuri. Tämä kasvi on kuitenkin hyvin oikullinen kasvussaan, joinakin vuosina sitä löytää, mutta sitten se saattaa piilotella taas vuosikausia maan alla.

Peltorusojuuri on muuttunut maatalouden muutoksen vuoksi kaikkialla äärimmäisen harvinaiseksi eikä sen häviäminen täältä ole ollenkaan ihme. Itse olen kasvin nähnyt vain pari kertaa mm. Hakoisten linnavuorella Janakkalassa.

Ojakaali on pieni ja vaatimaton vesikasvi, joka on vaikea huomata muun kasvillisuuden joukosta. Sekin saattaa kuulua edelleen Luopioisten kasvistoon, mutta ei ole vain löytynyt.

Aurankukka, pyörtänökattara ja kevättähtimö on luokiteltava satunnaiskasveiksi, jotka ovat olleet joko peltorikkoja tai tienvarsikasvustoja.

Iisoppi ja jalominttu lienevät olleet puutarhakarkulaisia.

Röyhysara on kookas lähteikköjen kasvi, ja koska lähteet ovat lähes tyystin kadonneet, tuskin tämä kasvikaan enää täällä sinnittelee. Lähin kasvupaikka lienee Hämeenlinnan (Hauho) Mustilassa (Häyhä, T. 2003).

Lapinvesitähti löytyy todennäköisesti Luopioisista lähivuosina. Lauri Oesch tallensi Vahlajärven alueelta kesällä 2009 näytteen, jossa oli huomattavan paljon lapinvesitähden piirteitä, mutta näyte oli liian pieni tarkkaa määritystä varten. Ensi kesänä alueella on käytävä uudelleen.

Ruohokanukka on löydetty aikoinaan Kukkolan alueelta Vähäjärven läheisyydestä. Nykyään siitä ei ole enää mitään havaintoa. Tämä Sauvonsaaren löytö 1960-luvulta saattaa sekin olla vanhan Pälkäneen puolella Pyhäjärven rannassa. Sitäkään ei ole löydetty uudelleen, jotta asia voitaisiin varmistaa.