Header image
line decor
   ............info(at)luopioistenkasvisto.fi
line decor
 
 
 
 
  Sammalten kasvupaikoista      
  Lajisivulle Etusivulle Ohjeet Päivitys: 14.12.2015
 

Elinympäristöt

Kirjallisuuden mukaan sammalten kokonaismäärästä eri eliöyhteisöissä kasvaa lajeja seuraavasti:

  Lehtisammalet Maksasammalet
Metsät 15 % 20 %
Rannat 7 % 9 %
Suot 16 % 12 %
Kalliot 34 % 25 %
Vedet 8 % 11 %
Tunturit 10 % 15 %
Kult.ymp. 10 % 8 %

Taulukko: Ulvinen ym. 2002.

Metsät

Metsissä kasvaa n. 150 sammallajia. Lehtisammalet ovat jakautuneet tasaisemmin havu- ja lehtimetsien (prosentteina 38/62) välille kuin maksasammalet, joista suurin osa elää havumetsissä (prosentteina 96/4).

Metsäsammalista lehtisammalet elävät pääasiassa metsämaalla tai puiden joko elävillä tai lahoilla rungoilla. Maksasammalet elävät yleensä lehtisammalten seassa humuksella tai lahopuun rungoilla.

Metsän pohjakerros on yleensä sammalten valtaama. Tässä lehtomaisilla kankailla (OMT-tyyppi) yleisenä kasvava metsäliekosammal (Rhytidiadelphus triquetrus).

Kangasmetsien yleisimmät lehtisammalet Luopioisissa ovat seinäsammal, metsäkerrossammal, metsäliekosammal, kangaskynsisammal, sulkasammal, kangaskarhunsammal, metsäkulosammal. Maksasammalista yleisiä näyttävät olevan metsäpykäsammal ja korallisammalet.

Vedet

Vesiympäristöt voidaan jakaa järviin, virtaaviin vesiin ja lähteiköihin. Näiltä on löydetty 54 lehtisammalta ja 24 maksasammalta. Runsaimmat lajimäärät löytyvät puroista ja virtaavan veden piiristä joko vedestä tai kiviltä ja rantapenkoilta.

Luopioisissa lähteiköt ovat uhanalaisia ja siksi niissä viihtyviä sammaliakin on löydetty vähän. Järvisammalia on toistaiseksi kartoitettu puutteellisesti, joten siinä on tulevien vuosien työmaata. Purosammalet löytyvät helposti, mutta niidenkin luontaiset kasvupaikat ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet rajusti metsäpurojen perkauksen vuoksi.

Yleisimpia vesien sammalia ovat alueella isonäkinsammal, koskikoukkusammal, purokinnassammal, lampisirppisammal, kilpilehväsammal, kiiltolehväsammal, purolähdesammal.

 

 

Rannat

Rannoilla kasvaa Suomessa 44 lehtisammalta ja 20 maksasammalta. Monet niistä kasvavat suoraan kivennäismaalla tai rantakallioilla. Myös tulvamailla kasvavat omat sammalensa.

Luopioisten rantasammalia on tutkittu huonosti. Niinpä niiden osuus tällä sivustolla on vaatimaton. Monet metsämaan lajit elävät myös rannoilla tai niiden läheisyydessä. Myös soiden lajeja esim. rahkasammalia tavataan rannoilta.

Yleisiä rantasammalia ovat esim. lettohiirensammal, rantasuikerosammal, hetealvesammal, karhunsammalet, saukonsammal ja rahkasammalet.

Ojanukkasammalta (Dicranella cerviculata) Padankosken uimarannalla kattavana kasvustona..

Suot

Yleensä suot ymmärretään sammalten varsinaisena kasvupaikkana. Tällöin nähdään vain rahkasammalet, jotka usein muodostavat lähes aukottoman kasvuston soiden tai soistuneen metsämaan pinnalle. Soilla kasvaa kuitenkin melkein yhtä monta sammallajia kuin metsissäkin (n. 140 kpl). Runsaslajisimpia ovat letot (n. 56), sitten nevat ja rämeet (n. 48) ja lopuksi korvet (n. 24).

Valtaosa Luopioisista löydetyistä suosammalista kasvaa ainakin Kurkisuolla. Ehkä siksi, että sieltä niitä on eniten etsitty. Pienemmillä soilla esiintyy usein samoja sammalia. Koska lähes kaikki ravinteiset suot alueelta on muutettu aikojen kuluessa joko pelloiksi tai ojitettu metsämaaksi, niin varsinaisia lettosammalia alueelta ei juurikaan ole löytynyt.

Yleisimmät suosammalet ovat erilaiset rahkasammalet (20 lajia), suonihuopasammal, rämekarhunsammal, rahkanäivesammal, nevasirppisammal.

Rahkasammalmattoa Puutikkalan Kurkijärven rannalta. Kuvassa ainakin Sphagnum fuscum ja Sphagnum rubellum.


 

Kalliot

Määrällisesti kalliosammalia on eniten: 221 lehtisammalta ja 57 maksasammalta. Lisäksi kallioilta voi löytää muidenkin elinympäristöjen lajeja. Kallion kivilaji määrää monen lajin kasvupaikan, samoin kaltevuus, varjoisuus, kosteus ja peitteisyys. Kalkkikallioilta löytyvät eri lajit kuin karummilta silikaattikallioilta.

Luopioisissa hienoja sammalkallioita löytyy Kuohijoen kalkkialueelta, Padankosken gabroalueelta, Ämmätsän diapaasi-alueelta ja Kukkian saarista. Lisäksi oma lajistonsa on lehtoalueiden kivenlohkareilla.

Luopioisissa yleisiä kalliosammalia ovat harmosammal, tierasammalet, kalliokarstasammal, kivikynsisammal, kiviturkkisammal, kivilaakasammal, kalliopalmikkosammal, hohtovarstasammal, kallio-omenasammal, lehtokarhunsammal.

Kuohijoen kalkkilouhoksen keväistä sammalpahtaa. Sieltä löytuvät mm. isoruostesammal (Anomodon viticulosum), karvahiirensammal (Bryum capillare) ja pikkukastesammal(Plagiochila porelloides).

Kulttuuriympäristöt

Ihmisten luomista kasviympäristöistä (pellot, pientareet, pihat, puutarhat ja rakenteet) voi löytää 66 lehtisammalta ja 17 maksasammalta, lisäksi monen muunkin biotoopin sammalet saattavat kasvaa kulttuuriympäristöissä.

Eniten lajeja ihmisen muovaamista ympäristöistä löytyy ojista, pelloilta ja puutarhoista. Vähemmän lajeja löytyy rakenteista ja niityiltä.

Luopioisissa kulttuurisammalia on etsitty talojen pihoilta, autiotalojen pihapiireistä, sementtimuureilta ja pellonojista.

Yleisimpiä sammalia ovat alueella sementtialustan rauniopaasisammal ja ketopartasammal, saviojien savikkolapiosammal, ojanukkasammal sekä pihojen nuokkuvarstasammal ja nuotiosammal. Maksasammalista yleisiä kulttuurikasveja ovat puutarhojen keuhkosammal ja kosteiden metsäteiden röyhelösammal.

Päärynäsammalta (Leptobryum pyriforme) räystään alla sen luontaisella kasvupaikalla.