Header image
line decor
   ............info(at)luopioistenkasvisto.fi
line decor
 
 
 
 
  Suojelu      
  Lajisivulle Etusivulle Ohjeet Päivitys: 14.12.2015
 


Koska suuri osa sammalista on hyvinkin tiukasti erikoistunut kasvupaikkaansa, on tärkeää suojella ennemminkin kasvupaikkoja kuin lajeja. Näin onkin tehty. Rauhoitettuja sammalia on Suomessa vain 13 kpl, mutta uhanalaisia (CR, EN, VU) löytyy peräti 183 kpl, mikä on n. 20 % sammallajimäärästä. Lisäksi silmälläpidettäviä (NT) lajeja löytyy 124 kpl eli n. 14 % kokolajimäärästä (Rassi ym. 2010). Tätä tilannetta on pyritty korjaamaan ympäristölainsäädännöllisesti muodostamalla suojelualueita sellaisille paikoille, joilla kasvaa useampia harvinaisia tai uhanalaisia sammalia.

Luopioisista ei ole rauhoitettu yhtään aluetta (esim. aarnialuetta) vain sammalten vuoksi, mutta sekä Natura-2000- että erilaisten suojeluohjelmien rauhoitusalueilta löytyy myös uhanalaisille sammalille sopivia kasvupaikkoja.

Kosteus ja ravinteet ovat valtaosalle sammalista elinehto. Siksi sellaiset biotoopit ovat myös sammalille tärkeitä. Luopioisten alueella lähteet ja lähteiköt ovat joutuneet väistymään rakentamisen ja metsänhoidon tieltä. Rannat on rakennettu vapaa-ajanasunnoiksi ja metsiä hoidetaan metsänhoitosuunnitelmien mukaan. Näiden seurauksena on monen vaateliaan sammalen kasvupaikka hävinnyt. Myös suot ovat vähentyneet, ennen kaikkea ravinteiset suot, ja tämä on ilman muuta vähentänyt suosammalten määrää. Ilman Kurkisuon ja Kuohijoen Natura 2000-alueita Luopioisten sammallajisto olisi monen lajin osalta hyvinkin erilainen.

Uhanalaisuus

Uhanalaisluokat: lehtisammalet + maksasammalet + sarvisammalet. Alueellinen uhanalaisuusselvitys (RT) koskee tässä vain vyöhykettä PIR2a, johon Luopioisten alue kuuluu.

Luokat Koko maa PIR2a
RE
Hävinnyt
26 + 8 + 1 3 + 1 + 0
CR
Äärimm. uhanalainen
25 + 12 + 0 1 + 2 + 0
EN
Erittäin uhanalainen
51 + 19 + 0 4 + 1 + 0
VU
Vaarantunut
54 + 22 + 0 6 + 9 + 0
NT
Silmälläpidettävä
87 + 37 + 0 26 + 13 + 0
LC
Elinvoimainen
409 + 122+1 320 + 88 + 1
DD
Puutteell. tunettu
10 + 12 + 0 -
NE
Arvioimatta jätetty
6 + 2 + 0 -
Kokonaismäärä 668 + 234 + 2 360 + 114 + 1

RT
Alueellisesti uhanalaiset

  55 + 18 + 0

Lähde: Rassi ym. 2010

 

Kuohijoen Natura-2000- aluetta. Kallioseinällä kasvaa useita harvinaisia lajeja. Täältä löytyy myös silmälläpidettävä siroritvasammal suuren haavan tyveltä. Onneksi sen kasvupaikka ei tuhoutunut Metsähallituksen 'siivouksen' yhteydessä keväällä 2010.

Valtakunnallisesti uhanalaiset

Hävinneeksi (RE) luokiteltuja sammalia ei ole Luopioisista löydetty. Alueellisesti hävinneeksi voidaan luokitella Leopoldin 1800-luvun lopulla Aitoosta löytämä isonuijasammal (Meesia longiseta). Sitä ei etsinnästä huolimatta ole enää löydetty uudelleen.

Luopioisista ei ole löydetty CR-ryhmään kuuluvia sammalia.

Rummakkojärvien alueelta on löydetty EN-ryhmän korpikaltiosammal (Harpanthus scutatus) vuonna 2006 (T. Häyhä). Etsiskelyistä huolimatta sitä ei ole löydetty uudelleen.

Lisäksi on löydetty kuusi vaarantunutta (VU) sammallajia: kallioilla elävät maksasammalet pohjanpussisammal (Marsupella sphacelata) ja etelänraippasammal (Anastrophyllum michauxii), lahokantojen kantopaanusammal (Calypogeia suecica) ja korpihohtosammal (Herzogiella turfacea) sekä haavalla elävät haapariippusammal (Neckera pennata) ja aarnihiippasammal (Orthotrichum gymnostomum), joista kolme viimeistä kuuluvat lehtisammaliin.

Silmälläpidettäviä lajeja (NT) onkin sitten enemmän:

Lehtisammalet:
Siroritvasammal
(Amblystegium subtile)
Notkoritvasammal (Amblystegium radicale)
Vuorikivisammal (Grimmia montana)
Koloriippusammal (Neckera besseri)
Aarnisammal (Schistostega pennata)
Lepikkolaakasammal (Plagiothecium latebricola)
Turrisammal (Oxystegus tenuirostris)
Nokkalehväsammal (Plagiomnium rostratum)
Rusovarstasammal (Pohlia melanodon)
Kääpiösiipisammal (Fissidens exilis)
Rantanukkasammal (Dicranella humilis)
Nuppisammal (Discelium nudum)
Nokkalehväsammal (Plagiomnium rostratum)
Käyrälehtirahkasammal (Sphagnum contortum)
Haisumarrassammal (Tayloria tenuis)
Lehtohavusammal (Thuidium tamariscinum)
Pikkulähdesammal (Philonotis arnellii)
Rahkavarstasammal (Pohlia sphagnicola)

 


Maksasammalet:
Kantoraippasammal (Anastrophyllum hellerianum)
Kantokorvasammal (Jungermannia leiantha)
Lehtokinnassammal (Scapania nemorea)
Kalliopussisammal (Marsupella emarginata)
Etelänhopeasammal (Gymnomitrion obtusum)
Ryytisammal (Geocalyx graveolens)
Rakkosammal (Nowellia curvifolia)
Metsälovisammal (Lophozia longiflora)

Alueellisesti uhanalaiset

Viimeisin valtakunnallinen uhanalaisselvitys ns. punainen kirja lajiluetteloineen ilmestyi 1.12.2010. Alueelliset selvitykset julkaistiin toukokuun lopulla 2011.

Luopioisista on löydetty alueellisesti uhanalaisia (RT) lajeja tähän mennessä seuraavasti (14 + 4 + 0):

Katvesammal Callicladium haldanianum
Vuorikivisammal Grimmia montana
Kalliokärpänsammal Rhabdoweissia fugax
Kampasammal Helodium blandowii
Kalkkitammukkasammal Hygroamblystegium varium
Tihkulehväsammal Plagiomnium elatum
Nokkalehväsammal Plagiomnium rostratum
Rusovarstasammal Pohlia melanodon
Tierakivisammal Grimmia ramondii
Keltasompasammal Splachnum luteum
Haisumarrassammal Tayloria tenuis
Lehtohavusammal Thuidium tamariscinum
Runkokarvesammal Frullania dilatata
Rakkosammal Nowellia curvifiolia
Kantoraippasammal Anastrophyllum hellerianum
Ryytisammal Geocalyx graveolens
Lettokuirisammal Calliergon richardsonii
Pikkuhiippasammal Orthotrichum pumilum
   

Sammaltyöryhmä 2015. Suomen sammalien levinneisyys metsäkasvillisuusvyöhykkeissä ja ELY-keskuksissa.pdf (27.3.2015)

Kukkian rantakallioita. Osa Iso-Vekunan saaren läheisyyden luodoista ja rannoista kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Alueen sammalia ei ole vielä tarkemmin kartoitettu.