Header image
line decor
   ............info(at)luopioistenkasvisto.fi
line decor
 
 
 
 
Ohjeet ja selitteet      
  Lajisivulle Etusivulle   Päivitys: 8.4.2017

Nimet:

Sivustolla käytetty sammalien nimistö on pääasiassa kirjan Suomen uhanalaiset sammalet (Laaka-Lindberg ym. 2009) lopussa olevan liitteen mukainen.

Uhanalaisuus:

Uhanalaisuusluokitus on koottu samasta kirjasta. Ne löytyvät myös uudemmasta uhanalaisselvityksestä (Rassi ym. 2010). Lyhenteet selityksineen ovat seuraavat:

Lyhenne Selitys
NE Arvioimatta jätetyt (Not Evaluated)
DD Puutteellisesti tunnetut (Data Deficient)
RE Hävinneet (Regionally Extinct)
EW Luonnosta hävinneet (Extict in the Wild)
CR Äärimmäisen uhanalaiset (Critically Endangered)
EN Erittäin uhanalaiset (Endangered)
VU Vaarantuneet (Vulnerable)
NT Silmälläpidettävät (Near Threatened)
LC Elinvoimaiset (Least Concern)
RT Alueellisesti uhanalaiset (Regionally Threatened)

Lisämerkinnät (perustuvat vielä vuoden 2000 selvitykseen), lähteenä kirja Suomen sammalet (Ulvinen ym. 2002):

Lyhenne Selitys
* Uhanalaisuusarvioinnin (2000) jälkeen saatu uutta tietoa.
LC* Elinvoimainen laji on alueellisesti uhanalainen (RT).
§ Erityisesti suojeltava laji.
§L Lajia ehdotetaan erityisesti suojeltavaksi.
DII Luontodirektiivin liitteen II laji.
va Suomen kansainvälinen vastuulaji.

Käsitteitä

Sammalten kuvauksissa käytetään usein erityistä käsitteistöä ja sanastoa. Tässä on muutamia selityksiä lajisivuilla oleviin merkintöihin. Lisää niitä löytyy alan kirjoista, ks. kirjallisuusluettelo.

autoikkinen = yksikotinen
dioikkinen = kaksikotinen
gemma = itujyvänen
huovasto = sammalen tyvellä olevaa juurtumahapsistoa
hypofyysi = itiöpesäkkeen laajentuma
initiaalisolut = soluja, joista voi syntyä juurtumahapsia
iturihmat = versoon syntyvät leviämissolukot
kylkilehti = varren/haaran sivuilla olevat kaksi lehtiriviä
liistake = keskisuonessa olevat levymäiset ulokkeet
lyhythaara = verson haara, jonka kasvu pysähtyy
mamilli = pullistuma solussa (mikrosk.)
papilli = nysty soluseinässä (mikrosk.)
parafylli = liuskaisia tai haaraisia muodostumia varrella
ritsoidi = juurtumahapsi varrella
suuvarus = itiöpesäkkeen suun hammasmaiset liuskat
tyvinurkkasolut = lehden alakulman erilaistuneet solut
tyvituppi = ympäröi pesäkeperän tyveä
varsilehti = verson varrella olevat erilaiset lehdet
vatsalehti = varren alla oleva erillinen kolmas lehtirivi

Hakutoiminnot

Toiminto on laadittu Google-haun avulla. Haku tapahtuu vain Luopioisten Kasvisto-sivuilta. Blogissa olevat maininnat on toistaiseksi rajattu pois hausta. Parhaan tuloksen saa, jos kirjoittaa kasvin koko nimen Haku-kenttään, mutta haku toimii myös muulla tavoin, esim. kasvupaikkojen, käsitteiden, tuntomerkkien tms. avulla. Määritykseen hakutoiminnoista ei vielä ole riittävää apua.

 

 

Kuvat:

Kuvat on otettu parin viime vuoden aikana pääasiassa Luopioisista. Kuvien järjestys sivulla:

1 2
3 4
jne.

Ensimmäinen kuva on lähikuva, josta saattaa nähdä jopa lajityypillisiä tuntomerkkejä, mutta kovin pienissä kohteissa ne jäävät valitettavasti usein epätarkoiksi tai liian pieniksi. Joitakin mikroskooppikuvia on käytetty. Silloin suurennus on ollut 20 - 150-kertainen. Tekstissä saatetaan täydentää kuvassa näkyviä tuntomerkkejä.

Toinen kuva jakautuu neljään osaan, jossa yläosassa on kartta Luopioisista ja Suomesta. Luopioisten kartassa iso piste taroittaa, että laji on yleinen ja runsas, pieni piste tarkempaa kasvupaikkaa. Suomen kartassa piste tarkoittaa varmennettua löydöstä ei yleisyyttä eikä runsautta. Tiedot on saatu luettelosta Juutinen & Ulvinen, 2017. Suomen sammalien levinneisyys eliömaakunnissa. Pikkukuvat täydentyvät vähitellen sammallajin yksityiskohdilla.

Kolmas kuva on otettu kauempaa. Siinä on pyritty esittelemään sammalen kasvutapaa (mätästävä - yksittäinen, tiivis - löyhä, mattomainen - pysty). Kuva voi olla myös sammalen kasvupaikasta. Myös muunlaisia kuvia on tässä käytetty.

Suuri osa kuvista on otettu järjestelmäkameralla ja makro-objektiivilla jalustan päältä. Tuesta huolimatta kuvat eivät kaikki ole aivan tarkkoja ja sellaisia kuvia tulen uusimaan päivitysten yhteydessä, kunhan saan parempaa kuvamateriaalia käyttöön. Muotokuvat on otettu ns. pino-menetelmällä.

Kuvat eivät missään tapauksessa pelkästään riitä sammalmääritykseen, sillä monet lajitason tuntomerkit ovat mikroskooppisia. Olenkin vähitellen täydentänyt kuvitusta myös näillä kuvilla. Tällöin kysessä ovat lähinnä maksasammalet. Niitä tulen lisäämään jatkossakin.

Sammalia voi katsella myös ulkomailla. Kutrisammalta koristeellisesti Viron Saarenmaalla kiviaidan pinnassa.

Levinneisyyskäsitteitä

eutrofi = runsasravinteinen kasvupaikka
holarktinen = lähes koko pohjoinen pallonpuolisko kravun kääntöpiiriltä pohjoiseen
indiferentti = ei vaatelias laji
kalkinsuosija = menestyy paremmin kalkkipitoisella alustalla
kalkinvaatija = vaatii kasvualustaltaan kalkkipitoisuutta
kosmopoliitti = yleismaailmallinen
kulttuurikasvi = kasvaa vain asutuilla seuduilla
kulttuurinsuosija = hyötyy ihmistoiminnasta
mesotrofi = ravinteinen kasvupaikka
oligotrofi = vähäravinteinen kasvupaikka
ombrotrofi = karu kasvupaikka
pioneerilaji = kasvupaikalle ensimmäisenä ilmaantuva laji
sirkumboreaalinen = pohjoisen pallonpuoliskon havumetsät
sirkumpolaarinen = esim. pohjoisnapaa ympäröivä alue

 

 

Metsäkiven pintaa peittävät kalliokarstasammal ja harmosammal. Lukemattomat rupijäkälät täyttävät sitten muut avoimet paikat.

Kuvaus:

Sammalten lajikuvaus on yhdistelmä eri kirjojen teksteistä (esim. Koponen 1980, Piippo 1996, Eurola 1990, Hallingbäck 2006, 2008, 2014, Rikkinen 2008). Tähän olen koonnut myös niitä huomioita, joita itse olen käyttänyt maastossa lajeja määrittäessäni.

Lajin koko on suhteellinen kasvupaikan vuoksi ja siksi hyvin vaikeasti määriteltävissä. Tekstissä annetut mitat olen noukkinut kirjallisuudesta. Tässä on annettu kasville joko keskimääräinen koko tai ääripäiden vaihteluväli.

Tiedot lajin kasvupaikoista ja levinneisyydestä Suomessa on koottu kirjallisuudesta (ks. yllä).

Kohdassa muuta on esittely mahdollisia sammalen erikoispiirteitä tai käyttömahdollisuuksia. Myös alemmat taksonit on kerrottu tässä.

Luopioisten kasvupaikat:

Tähän osioon olen arvioinut sammallajien yleisyyttä tämänhetkisten löytöjen ja tietojen pohjalta seuraavasti:

Hyvin yleinen Tavataan kaikkialla
Yleinen Tavataan säännöllisesti
Melko yleinen Tavattu > 10 kertaa
Harvinainen Tavattu 2-10 kertaa
Hyvin harvinainen Tavattu vain kerran

Seuraavassa kappaleessa olen kertonut niistä paikoista, joista sammal on löytynyt Luopioisten alueelta ja kuinka runsas se on ollut kasvupaikallaan.Tarkkoja kasvupaikkoja on mahdoton ilmoittaa, sillä monet sammalet ovat äärimmäisen pieniä ja vaikeasti löydettäviä, joten löytöpaikaksi on ilmoitettu vain karttanimi, esim. Kulovuori tai Kurkisuo.

Tässä on kerrottu myös kuvien ottopaikat.

Maastotuntomerkki-kohtaan olen kirjannut sellaisia makrotuntomerkkejä sammalesta, joita itse olen retkilläni käyttänyt. Sammaltarkkailija tarvitsee aina hyvän lupin mukaansa. 10 - 12-kertainen suurennus tuntuu riittävältä. Lopullinen määritys tapahtuu aina mikroskoopilla.

Vertaa seuraaviin:

Tähän osioon olen linkittänyt sellaiset sammallajit, jotka ovat joko esittelysammaleelle sukua, kasvavat samanlaisilla kasvupaikoilla tai ovat hyvin samannäköisiä. Toistaiseksi tässä on lueteltu vain niitä sammalia, joista tällä sivustolla on erikseen esittely.