Joko on myöhäistä?

palsami2

’Kaunista ja peittävää kasvustoa – kuka sitä vihaisi? Näin voisi luonnehtia yllä olevan kuvan kasvia. Olen aika monta kertaa kirjoittanut vieraslajeista tälläkin areenalla, mutta kai tänne vielä yksi hätähuuto mahtuu. Valtakunnallisestikin tähän on puututtu ja vain lupiinin osalta lienee kädet nostettu pystyyn. Kun tätä jättipalsamia kitkin eilen monen aarin alalta, niin en voi sille mitään, että tuli samanlainen tunne, joko on liian myöhäistä. 

Jättipalsami on yksivuotinen ja luulisi sen hävittämisen olevan helppoa, mutta tässä viraslajiasiassa mikään ei ole helppoa. Kasvi kasvattaa metrisen varren ja sen päähän lukemattomia kukkia, joista sinkoilee vielä lukemattomampia siemeniä, kauaskin. Jos kasvin niittää nurin, se kasvattaa uuden varren ja haaroo tyveltä voimakkaasti. Vielä saman kesän aikana haarat kukkivat ja tekevät siemeniä. Jos sen repii juurineen maasta, kukat jatkavat kukkimistaan ja siemeniä syntyy edelleen. Jos sen jyrää, se nousee sittenkin. Polttamista en ole kokeillut.

Kasvi on kieltämättä kaunis, mutta kun tuntitolkulla yritin estää sen leviämistä rantaluhdille ja pensaikoihin, en enää nähnyt sen kauneutta. Kaveriltani kuulin hänen olleen samanlaisissa talkoissa ja yrittäneen estää sen pääsyä kotimaisiin lehtopalsamikasvustoihin, jotka se aivan varmasti tukahduttaa massansa alle. Nyt on viimeinen aika tänä vuonna yrittää edes, ettei tarvitse tämänkin suhteen nostaa käsiä pystyyn. Itse raivasin sitä pois vetämällä koko kasvin juurineen maasta ja katkaisemalla sen jälkeen sen kukkatertun pois. Se varmaankin olisi pitänyt pistää mustaan jätesäkkiin ja polttaa nuotiossa, mutta sitä en enää jaksanut tehdä. Suuri osa kukista oli vielä keskeneräisiä. Tämä toimenpide pitäisi sitten tehdä useita kertoja kesässä ja useana vuonna peräkkäin. Tuntuu suurelta urakalta tehdä se yksin. Luonnonsuojelusta kiinnostuneet järjestöt tekevät talkoilla tätä, mutta eivät nekään joka paikkaan ehdi. Jotenkin tuntuu pessimistisenä, että tämäkin kasvi on tullut jäädäkseen ja vähitellen tukahduttaa alleen luhataniittyjemme ja rantojemme kasvillisuuden. Valitettavasti! Jos jokainen tekisi voitavansa oman talonsa läheisyydessä, niin jotain olisi vielä pelastettavissa, mutta se vaatii viitseliäisyyttä ja peräänantamattomuutta, tuntuu, että jonkinlaista hulluutta.’

2 thoughts on “Joko on myöhäistä?

  1. Joo, aivan uskomaton on leviämään. Talomme takana on laaja alue veden vaivaamaa ryteikköä, jossa kasvaa suurimmaksi osaksi mesiangervoa. Kaksi vuotta sitten huomasin yksittäisen jättipalsamin naapurin puolella ryteikössä. Viime vuonna niitä oli jo meidän kohdalla joitakin yksilöitä. Viime kesänä ryteikön läpi rajan suuntaisesti kaivettiin kaapeli. Tänä kesänä jättipalsamia onkin nyt vähän joka puolella. Kaivu-uraa myöten palsamia on levinnyt silmän kantamattomiin. Nyt ne myös reunustavat tonttimme rajaa. Vielä viime vuonna niille ehkä olisi voinut tehdä jotain, mutta nyt se on myöhäistä. Näyttää siltä, että palsami syrjäyttää mesiangervoa.
    Pakko myöntää, että ainakin tässä vaiheessa maisema on paljon sievemmän näköinen kuin aikaisemmin.
    En yhtään ihmettele, miksi palsami leviää niin voimakkaasti. Aikamoinen ritinä ja räiske käy, kun palsamipusikon läpi kävelee.

    • Olen seurannut parilla paikalla sen leviämistä muutaman vuoden ja se vauhti ja voima on kauhistuttavaa. Kuten sanoit, kasvi on kauniinpi kuin nokkonen tai angervo, mutta kohtuus kaikessa. Itsekin olen kuunnellut sitä pauketta, kun sen siemenet irtoavat ja lentävät metrienkin päähän. Kuivalla maalla se ei menesty. 90-luvulla toin sitä puutarhaan tietämättä sen voimasta. Se kuoli kukkapenkkiin, kun paikka oli kuiva ja karu. Taidan olla aika huono hortonomi 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aluksi hieman matikkaa! * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.