Jäätyminen

jäätyvä4

’Pistänpä tähän vielä yhden veteen liittyvän jutun. Jäätyminenhän on olomuodon muutos, jossa neste muuttuu kiinteäksi. Vedellä on erikoinen ominaisuus, joka erottaa sen muista nesteistä ja joka mahdollistaa tämänkaltaisen elämän. Vesi on nimittäin painavinta + 4° lämpötilassa. Lämmin vesi laskeutuu painavana järvien, lampien, lätäköiden pohjalle ja veden jäätyminen alkaa sieltä, missä vesi on nolla-asteista eli pinnalta. Näin jää muodostaa suojaavan katon lämpimälle vedelle, jossa vesielämä voi viettää talven melko mukavissa olosuhteissa. Muussa tapauksessa vedet jäätyisivät pohjaa myöten.

jäätyvä1

Järven jäätyminen on mielenkiintoinen tapahtuma. Jos kylmältä tarkenee, sen seuraaminen kannattaa, vaikka kärsivällisyyttä se kysyykin. Tyynellä ja pakastuvalla säällä jäätä voi muodostua hyvinkin nopeasti. Veden pinnan muuttuminen jääksi näkyy ensin veden samentumisena ja roskien, ruohojen, oksien ympärille alkaa muodostua riitettä, ritinääkin voi kuulua. Vähitellen riite laajenee ja erilliset laikut yhdistyvät muodostaen veden pinnalle yhtenäisen kalvon.

jäätyvä2

Mutta millaisen kalvon? Sen kuviot ovat taas ainutlaatuisia vaihdellen suorista viivamaisista harjanteista tasaisiin levymäisiin kenttiin, joita saattaa peittää hyvinkin hienokuvioinen rasteri. Pinta on usein säihkyvän kaunis kokonaisuus kuin kristalli eikä paraskaan valokuva anna sille sen ansaitsemaa oikeutta. Tapahtumaa katsellessa ihmettelee, mikä ohjaa minkinlaisen kuvion syntyä. Ihan samoin kuin vaahdon osalta ja lätäkköpeitteiden osalta nämäkin kuviot vaihtelevat paikan, tapahtuman nopeuden, sään tai pinnan laajuuden mukaan, eikä kahta täysin samanlaista pintaa löydy.

jäätyvä3

Sen sijaan en ole huomannut, että kuvioissa olisi kovin ratkaisevia eroja siinä, syntyykö jää syksyllä ensijäänä vai keväällä yöpakkasten seurauksena, toisaalta ensijäätä sekin. Näistäkin kuvista osa on otettu syksyllä marraskuussa ja osa keväällä huhtikuussa. Ehkä valaistusolot saattavat paljastaa kuvan ottoajankohdan. Kyllä jää on upea aine ja aina siitä löytyy jotain uutta ihmeteltävää. Ajatellaanpa lisäksi vaikka kosken partaalle muodostuvaa roiskejäätä tai tuntureiden paannejäätä, jääpuikkoja tai jäätyneitä koskia, outoja koristeellisia muotoja niistäkin löytyy, mutta olkoot ne rauhassa tällä kertaa.’

2 thoughts on “Jäätyminen

  1. Oletpa ollut oikeaan aikaan paikalla. Minä seurasin samaa ilmiötä Palvajärvellä ja kyllä se jääkansi kaikkine kuvineen nopeasti muodostuu kun alkuun pääsee. Tänään on sitten syntynyt pitkiä railoja, kuin haavoja märän lumen pinnassa.

    • Rannalla asujana sen huomaa helpommin. Muistan tapahtuman lapsuudesta. Nyt kun on kuivanmaan asukki, niin pääsee harvemmin todistamaan jäätymistä laajassa mitassa. Tässä näkee muutoksen voiman.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aluksi hieman matikkaa! * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.