’Ylläoleva kuva on otettu viime vuonna vapun aikaan. Lähijärvi loi silloin jääpeitettään. Helinä ja kilinä kuului pihaan saakka. Muutimme maalle viime tiistaina 15.4. Saman järven jäärippeet sulivat rantavedessä sohjona. Katsoin laiturilta ja ajattelin pistää tikkaat paikalleen, lämmittää saunan ja mennä uimaan. Jäi kuitenkin tekemättä. Sitä on tullut mukavuudenhaluiseksi.

Oudon talven jälkeen kevät on etuajassa ainakin kaksi viikkoa, jos jäihin on luottamista. Muuttolinnuilla laskien ei ero ole niin kovin suuri. Maaliskuussa Tiiran tietojen mukaan Keski-Suomessa tavattiin 40 uutta muuttajaa, joista 16 teki aikaisuusennätyksen. Itse olin viime vuonna tavannut tähän aikaan 75 lintulajia, nyt 85, joten yksi kunnon kevätretki lintujärvelle tai tässä tapauksessa Utön saarelle nosti luvun keskiverron yläpuolelle. Kasvimaailmassa eron huomaa taas paremmin. En muista, että sinivuokot tai näsiä olisivat kukkineet näin aikaisin näin runsaana. Kevättaskuruohokin sinnittelee kukkaan hetkellä milloin tahansa. Ennen koottiin sinivuokkokimppu äidille äitienpäivänä. Tänä vuonna silloin ei todennäköisesti ole enää mitään löydettävissä.

Kun maa pysyi lumettomana ja pinnaltaan sulana, alkoivat sammaletkin kasvaa jo kuun alkupuolella. Kulosammal värjää tällä hetkellä tienpientareet ja kivenpinnat metsissä ja valtateillä. Myös muita pioneerisammalia on ehtinyt jo pesäkevaiheeseen. Jos mennään kesää kohti tällaisella vauhdilla, kuten näyttää, tulee kiire pysyä tahdissa mukana.’