Katajankaristaja

’Tänä keväänä näkee ainakin Etelä-Hämeessä paljon kuolemaisillaan olevia katajapensaita, kokonaisia kasvustojakin. Neulaset ruskettuvat, kuolevat ja varisevat maahan. Mistä on kyse? Ylläolevassa kuvassa kataja voi huonosti. Se kasvaa pellonlaidassa valoisalla paikalla, juuri sellaisella, missä katajat normaalistikin kasvavat. Latvastaan se on vihreä, mutta alaoksat ovat menettämässä neulasiaan. Tämä kataja on vain esimerkki lukemattomista muista. Jotkut katajat, suuret pylväskatajatkin, kuten toisessa kuvassa, ovat menettämässä neulasensa lähes latvaan saakka.’

katajankariste1Kun ottaa käteensä katajan harmaantuneita neulasia, löytää niiden alapinnalta pieniä mustia pitkulaisia pilkkuja. Alla olevassa lähikuvassa olen yrittänyt saada ne näkyviin. Monen neulasen koko alapinta on näitä pilkkuja täynnä. Sieltä löytyy syy neulasten lakastumiseen ja kuolemaan. Kyseessä on parasiittinen piensieni eli loinen, katajankaristaja tai vanhalta nimeltään katajankaristesieni (Lophodermium juniperinum). Mustat pisteet neulasen alapinnalla ovat sen kotelopalkoja, joissa kehittyvät sienen itiöt valmiiksi levittäytymään tuulen mukana uusiin kasvustoihin. Yleensä kotelot avautuvat vasta, kun neulaset ovat jo karisseet maahan. Sieni etenee pensaassa alhaalta ylöspäin niin, että lopulta vain ylimmät versot saattavat olla siltä turvassa.

Mikä sitten saa taudin leviämään katajapensaissa. Tällaiset taudinaiheuttajasienet suosivat yleensä kosteita olosuhteita ja leviävät helpommin, jos sää on sateinen. Katajankaristajalla ei näytä käyvän näin, koska myös edellisen pahan epidemian aikaan vuonna 2006, kevät oli aurinkoinen ja kuiva. En ole lukenut mistään syitä tähän, mutta ajatellut itse, että kuiva paahteinen ilma ennen roudan sulamista saa katajan kärsimään kuivuudesta aivan samalla tavalla kuin koristeeksi istutetut havupuutkin. Nehän suojataan kankailla tai muilla hupuilla paahteelta aina roudan sulamiseen saakka. Kataja siis kärsii kuivuudesta ja silloin taudin on helpompi saastuttaa heikentynyt kasvusto. Kuivuva kataja sairastuu ja karistesieni leviää nopeasti kosteammasta alaosasta kuivempaa yläosaa kohti. Näin arvelisin tapahtuneen tänäkin keväänä.katajankariste3

Samantyyppisiä karisteita on myös muilla havupuilla ja pensailla. Kuusella ja männyllä ne saattavat olla taloudellisestikin tuhoisia. Edellisen epidemialuonteisen karistesieni- esiintymän aikaan vuonna 2006 suuri määrä katajia tuhoutui. Toivottavasti tänä keväänä ei käy samoin.

 

2 thoughts on “Katajankaristaja

  1. Tämäpä oli mielenkiintoista. Olen seurannut tontilla ja naapurin tontilla paria katajaa ja tuoltahan ne näyttää. Viekös tauti ne ihan tuhoon vai toipuvatko ne?

  2. Joskus, jos tauti iskee useasti peräkkäin, se tappaa. Joka tapauksessa kataja kärsii karistajasta ja se saattaa jouduttaa pensaan lopullista tuhoutumista, varsinkin jos kataja on muutenkin huonossa kunnossa. Nuoret elinvoimaiset pensaat selviävät yleensä taudista.

Vastaa käyttäjälle reijo moilanen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aluksi hieman matikkaa! * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.