Sammalpäivitys


seittisammal

’Talvipäivinä, kun ei jaksa mennä aina hiihtämään, on aikaa päivittää kesän löytöjä. Viime viikon tein sammalsivujen päivitystä. Siinä olikin aika urakka, kokonaista kaksi ja puoli päivää putkeen. Kuitenkaan en muuttanut oikeastaan mitään, korjailin kuvien nimet tieteellisiksi, lisäsin viime kesän löytöjä jo valmiisiin pohjiin ja korjasin kirjoitusvirheitä. Sivuja on kuitenkin kertynyt kolmisen sataa, joten jo niiden selaaminen vie aikansa. Toivottavasti sain ne sellaiseen kuntoon, että joku niistä jotain löytää itselleen. Vielä mietin aakkostettua lajilistaa suomeksi, mutta se nyt saa edelleen odottaa vuoroaan.’

Yläkuvassa on Hämeessä melko tavallinen seittisammal (Blepharostoma trichophyllum). Se on yksi tämän kauden uusista lajeista. Otin sen esimerkiksi maksasammalten pienuudesta. Kuva on otettu mikroskoopin läpi suurennuskertoimella 40. Sammalen löytyminen kallionkolosta tai korpisammalikosta on sattumaa. Se tulee yleensä mukaan vahingossa, kun ottaa näytteen aivan jostain muusta sammalesta. Seittisammal on kyllä helppo sitten tunteä, kun sen näkee mikroskoopin läpi, paljaalla silmällä sitä ei juurikaan tunnista. Tämä on yksi esimerkki sammalten yllättävyydestä ja etsimisen riemusta. Koskaan ei voi tietää mitä löytää.

pihtisammal

Toinen esimerkkitapaus on rämepihtisammal (Cephalozia loitlesbergeri). Sekin on tämän kesän löytöjä. Tätä sammalta ei myöskään löydä erikseen etsimättä. Se kasvaa soiden mätäspintojen reunuksissa rahkasammalten keskellä. Toinen vaikeus on sen määrittäminen. Nytkin mikroskooppi on ainoa mahdollisuus. Sammal erottuu rinnakkaislajeistaan vain lehtisolujen määriä ja ulkonäköä tarkastelemalla.

Hankin vuosi sitten mikroskoopin, johon voi liittää kameran. Tätä olen nyt opetellut käyttämään. Vielä on paljon tehtävää, sillä valotukset ja tarkennussäädöt eivät kovin helposti mene kohdalleen. Onneksi digi-kuvat eivät maksa mitään, niin voi kokeilla vaikka sata kertaa saadakseen kunnollisen kuvan. Monet mikroskoopin läpi otetut kuvat vaativat aika voimakkaita jälkitöitä. Pitää säätää värit kohdalleen, tarkkuus sopivaksi ja yrittää vielä poistaa roskatkin näytteen ympäriltä. Ensimmäiset kuvat olivat varsinaisia suttuja ja kasvimössöjä, mutta vähitellen opin poistamaan kaiken turhan ja tekemään näytteestä niin ohuen, että se kahden lasilevyn välissä veden sisällä näyttäisi edes jonkin verran itseltään. Vielä pitää opetella laskemaan suurennuskertoimet. Nyt en pysty sanomaan, millä suurennoksella pihtisammal on kuvattu. Lehden koko luonnossa on alle millimetrin.

kinnassammal

Pistänpä tähän vielä kolmannenkin maksasammalen, ettei vain tule sitä harhaluuloa, että ne kaikki ovat pieniä ja vaikeasti havaittavia. Kuvan sammal on sekin viime kesän löytöjä, silmälläpidettävä (NT) lehtokinnassammal (Scapania nemorea), jonka löysin kahdeltakin kasvupaikalta. Sammal on usean senttimetrin kokoinen ja muodostaa hyvin usein kuvan kaltaisia laajoja peitteitä. Toisessa löytöpaikassa oli sammalpeite miltei yhtenevä ja laajuus useita neliömetrejä. Sammal on lisäksi aika helppo tunnistaa pienistä ruskeista itujyväsistä, joita verson latva on täynnä ja jos ei vielä sittenkään usko, niin mikroskooppi senkin lopulta paljastaa. Sammalen lehden reuna on kuin hammasratas. Sellaista ei ole millään muulla kinnassammalella.

kinnassammal2

Sammalharrastus on lisääntynyt viime aikoina enkä yhtään ihmettele. Sammalten maailma on kiehtova kokonaisuus, ei helppo, mutta haastava. Pian alkaa taas uusi kausi. Järven rantoja hiihtäen on hyvä tarkastaa kalliojyrkänteiden sammalet. Sitä alkaa jo odottaa!

1 thought on “Sammalpäivitys

  1. Sammaljutut piristävät aina, varsinkin kun en ole hetkeen ollut itse niiden parissa. Keväällä tosin aloitan kanditutkielman teon, siihen olisi alustavasti tarkoitus sisällyttää serpentiniittisammaltenkin metapopulaatiodynamiikkaa hiukkasen. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aluksi hieman matikkaa! * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.