Petollista


calotropis_procera2

’Näin talven keskellä tuntuu, ettei luonnossa tapahdu mitään, vaikka se ei olekaan totta. Aina tapahtuu, tänäänkin näin vuoden ensimmäisen pyyn. Alkuviikosta selailin viime vuoden kuvasatoa. Silmiini sattui joukko etelänmatkan kukkakuvia ja ryhdyin tunnistamaan niitä. Erikoisin kasvi löytyi yllä olevasta kuvasta.’

Kun otsikoin tämän kirjoituksen nimikkeellä ’Petollista’, tarkoitin sillä tuon kasvin kauneutta. Ennen sanottiin, että moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä. Se taas sopii hyvin tämän kasvin hedelmiin. Kuvassa on aavikoiden ikivihanta pensas, jonka kukat ovat erityisen kauniit ja oikeastaan koko kasvikin. Kun keitaalla tai vadissa on muutenkin vähän kukkivia kasveja tämä erottuu hyvin ja edukseen. Kyseessä on sodomanmadari (Calotropis procera). Sen voi tavata vain aavikkoalueilta ja itse kuvasin sen Omanista vuoriston alarinteiden kuivasta penkereestä läheltä suurta keidasta. Se erottui kauas ja sen vahamaiset kukat houkuttelivat haistelemaan ja koskettelemaan.

calotropis_procera1

Tätä ei ole kuitenkaan syytä tehdä, mutta kun en sitä tiennyt. Kasvi on nimittäin tuoreena hyvin myrkyllinen, kuuluuhan se oleanterikasveihin, jossa on muitakin myrkkykasveja. Sen maitiaisneste silmiin joutuneena sokeuttaa ja aiheuttaa iholla pahoja allergisia reaktioita ja tulehduksia. Kasvin nestettä on käytetty mm. nuolimyrkkynä. Kuivana se on ennen ollut hyödyllinen kasvi, sillä sen oksia ja varsia on käytetty köysien ja verkkojen raaka-aineena. Kasvin suurten hedelmien siemenhaivenista taas on kuivattu patjantäytettä. Se on siis ollut paikallisille asukkaille hyötykasvi, kun sitä on osattu käsitellä. Tällainen pahainen turisti, mennessään kopeloimaan sitä, olisi saattanut aiheuttaa itselleen elinikäisen vamman.

Eikä tässä vielä kaikki. Kasvilla elää myrkyllinen eläinkin, heinäsirkka, joka uhattuna puolustautuu ruiskuttamalla myrkyllistä nestettä uhkaajansa päälle. Tällaista otusta en matkalla nähnyt, sillä koko huomio meni noihin kauniisiin kukkiin. Aina ei voi tietää, mitä kauneuden alla piilee. Turistin olisikin oltava varovainen outojen kasvien kanssa.

Madari on tunnettu ikiajat, sillä kirjatietojen mukaan siitä kertoi jo roomalainen historioitsija Jusufus, joka kirjassaan juutalaissodista kertoo Sodoman kaupungin lähellä kasvavasta kauniista kasvista, jonka suuret hedelmät eivät kelpaa syötäväksi, vaan poimittuna hajoavat käsiin savuksi ja tuhkaksi aivan kuin muinaiset kaupungit Raamatun mukaan. Tästä kasvupaikastaan tämä kasvi on saanut nimensäkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aluksi hieman matikkaa! * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.