Uutta kasvua

taskuruoho3

’Yksi kevään merkeistä minulle on kevättaskuruohon (Thlaspi caerulescens) ilmaantuminen pihapiiriin. Vanhojen lehtien ja ruohonkorsien seasta sen sinertävänvihreät, ehytlaitaiset lehdet työntyvät esiin ja kukkatupsut avaavat teriöitään heti kun pääsevät valoon. Niinpä se onkin näitä kevään ensimmäisiä kukkijoita. Ristikukkaisiin kuuluva kasvi on täällä Hämeessä ottanut saman elinpaikan, mikä kevätkynsimöllä (Erophila verna), josta kirjoitin vähän aikaa sitten, on etelämpänä.


taskuruoho1Kevättaskuruoho on minusta entisestään yleistynyt viime aikoina. Lapsuudesta en muista sitä ollenkaan ja kun ryhdyin keräämään aktiivisesti kasveja 80-luvulla ilostuin sen löytymisestä, varsinkin kun en sitä ensin tuntenut. Luulin löytäneeni harvinaisuuden. Niillä kasvupaikoilla, joilla ennen oli vain pari kukkivaa ruusuketta, on nykyään kasvia mattonaan. Parhaitenhan sen nykyään löytää pihojen reunoilta, tienvarsilta ja vanhoilta laidunmailta. Alkujaan se on kotoisin Keski-Euroopasta ja levisi maahamme 1900-luvun alussa saksalaisen heinänsiemenen mukana. Nykyään sitä tavataan melko yleisenä Etelä- ja Keski-Suomesta ja harvinaisena Oulun korkeudelle saakka.

Jottei asia olisi liian helppo, löytyy tälle lajille toinenkin alalaji toukotaskuruoho (T. c. ssp. brachypetalum). Tätä en vielä ole löytänyt Luopioisista enkä varmuudella koskaan nähnytkään. Se on harvinainen ja selvin ero nimirotuun on vaaleat lähes keltaiset heteet. Sitä kannattaa pitää silmällä, vaikka se lieneekin enemmän satunnaiskasvi ja saattaa vakiintua meille vasta tulevaisuudessa. Tosin suuri osa löydöistä on vuosien takaa. Toukotaskuruoho kukkii vähän myöhemmin, joten vielä ehtii mukaan sen bongaamiseen.’

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aluksi hieman matikkaa! * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.