Kuvajainen

kuvajainen

’Näin talvella värit ovat vähissä ja monesti ajattelee, ettei mitään kuvatavaakaan ole. Täysin väärin. Mustavalkoiselta näyttävä maisema on täynnä värejä, kun tarkemmin katsoo ja oikeastaan suomalainen talvimaisema ei yhtään häpeä jonkin eteläisemmän maiseman kanssa. Meillä värit ovat monesti pastellimaisia kuin kätkettyjä. Lumessakin on useita eri värejä, ei varjoa turhan tähden maalauksissa vedellä sinisellä värillä eikä auringon kiloa keltaisella. Kokonaan eri juttu on sitten taiteilijan oma värisilmä, joka saattaa nähdä värit erilailla kuin me tavalliset pulliaiset. Mielenkiintoisia ovat myös kuvajaiset. Tumman sävykkään veden pintaan heijastuu vaaleaa lumista maisemaa ja tummaa metsää – vau, mikä yhdistelmä. Silloin viimeistään huokaa paremman kameran ja kokeneemman kuvanottajan puoleen: osaisinpa ikuistaa nuo värit, tuon tunnelman, tämän hetken. Yllä oleva kuva on talviselta virralta Petäjävedeltä. Onko siinä jo kevään kajoa vai keskitalven synkkyyttä? Löytyykö kuvasta koskikaran siiven huitaisu, oravan pudottama lumipaakku? Onko kuvassa sittenkin ainoastaan väreilevä tyhjyys? Paitsi värit, tulkintakin on katsojan silmissä.’

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aluksi hieman matikkaa! * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.