Nimistöt

’Taas eletään sitä aikaa, jolloin julkaistaan uudet tilastot lajien uhanalaisuudesta. Samalla päivitetään eliöiden tieteellinen nimistö. Uhanalaisselvitykset tehdään kymmenen vuoden välein ja näyttää sitä, että uudet nimetkin seuraavat tätä tilastointia. Ainakin itse olen näin huomannut tai sitten seuraan nimistön muutoksia vain niinä aikoina kun päivitän tietojani uhanalaisuudesta. Joka tapauksessa taas olen joutunut käymään kaikki Luopioisten putkilokasvit, sammalet ja jäkälät läpi nimistön suhteen. Osa on vielä tekemättä, mutta talven mittaan sekin selvenee. Mikrosieniä en ole tarkastanut, koska toiveiden mukaan ensi keväänä ilmestyy PUTTE-ohjelmassa näitä puutteellisesti tunnettuja eliöitä koskeva uusi kirja. Odotan sen ilmestymistä ja käyn sitten mikrosienilajien nimistön läpi.

Miksi sitten nimet muuttuvat? Harrastajan kannalta se on tylsää, kun on opeteltava uusi nimi tutuksi käyneelle lajille. Eikö vanha nimi kelpaisi? Kyllähän se kelpaa, mutta vain synonyymina ja kaikki lähdeteokset eivät näitä synonyymeja ilmoita. Siksi pysyäkseen ajan tasalla on opeteltava uusi nimi. Sammalten kohdalla se koski yli kuuttakymmentä Luopioisista löydettyä lajia. Syy on tutkimuksessa. Viime aikoina lajistoa on käyty läpi DNA-tasolla ja niin vaan on käynyt, että jotkin morfologialtaan samaan ryhmään sijoitetut lajit eivät sen jälkeen enää kuulukaan samaan ryhmään. On annettava uusia nimiä suvuille ja lajeille. Tässäkin pätee sitten ikämäärite, vanhin nimi jää vallitsevaksi. Näin kun vasta on oppinut, etteivät kaikki suikerosammalet olekaan Bracytechium-sukuun kuuluvia, vaan osa kuuluu Sciuro-hypnumeihin, niin nyt taas on opeteltava uutta. Varsinkin maksasammalissa tämä näkyy. Lovisammalet (Lophozia) on jaettu moneen sukuun, on Barbilophozia, Heterogemma, Isopaches, Lophoziopsis, Neoorthocaulis, Obtusifolium, Oleolophozia, Orthocaulis, Portolophozia, Schizophyllopsis, Schiljakovia, Schiljakovianthus ja tietenkin vanha Lophozia myös kuuluu joukkoon. Aikaa myöten nämäkin painuvat mieleen, mutta hitaasti.

Jos haluaa tietää uudet tieteelliset nimet tuntemilleen lajeille, niin juuri viime viikolla on julkaistu laaja tiedosto maamme lajeista laji.fi-sivustolla. Se löytyy tämän osoitteen kautta. Exel-taulukko on kovin laaja ja siinä on paljon sarakkeita, mutta sen voi muokata melko helposti omanlaisekseen ja noukkia sieltä ne ryhmät erilleen, joista on kiinnostunut. Sammalten osalta Sammaltyöryhmä on tehnyt erityisen hienoa työtä jo vuosikausia ja julkaissut taas kerran viime vuoden lopulla listan maamme sammalista niin eliömaakunnittain kuin metsäkasvillisuusvyöhykkeittäinkin. Ne löytyvät tältä sivustolta. Siellä luettelot ovat sekä pdf- että exel-muodossa ladattavissa omalle koneelle tai tulostettavissa.

Nimistöt muuttuvat ja vaikka joskus tuntuu, että kiusallaan, niin kai täytyy myöntää, että jos kerran asioita tutkitaan tarkkaan, niin täytyy tiedonkin olla tarkkaa. Opetellaan siis taas, ettei Anastrophyllum hellerianum enää olekaan se vaan sen uusi nimi on Crossocalyx hellerianus (kuva).’

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aluksi hieman matikkaa! * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.