Imikkä

imikkä1

’Kevät on jo pitkällä, kun imikän kukka on sininen. Tämän kuvasin Myllyojan puronotkosta helatorstaina kosken kohistessa taustalla ja auringon lämmittäessä mukavasti selkää.’

Imikkä on sinivuokon tapaan Etelä-Suomen sisämaan tyypillisiä lehtokasveja. Luopioisissa olen havainnut sen olevan melko yleinen ja runsas. Kasvin löytää parhaiten tuoreista lehdoista, sellaisista jossa kasvaa myös vuokkoja, lehto-orvokkia ja keväistä linnunhernettä. Imikkä kukkii aikaisin muiden lehtokukkijoiden tapaan ja sen kukat lakastuvat jo ennen varsinaista kesää, jolloin vasta kasvin kasvulehdet pääsevät vauhtiin. Imikän kasvualue on rajoittunut pääasiassa Uudellemaalle ja Hämeeseen. Niinpä sitä saa turhaan etsiä Keski-Suomesta ja pohjoisempaa, myös rannikkoalueita se kaihtaa.

Imikän kukat vaihtavat muiden lemmikkikasvien mukaan kukan kehittyessä väriä punaisesta violetin kautta siniseen. Siksipä sen kukinta näyttää täällä Hämeen sydänmailla olevankin jo ohi tältä keväältä. Nyt jäämme odottelemaan sen leveitä herttatyvisiä kesälehtiä, joista kasvi on myös helppo tunnistaa. Linné antoi sille aikoinaan nimen Pulmonaria officinalis eli rohtoimikkä, mutta myöhemmin tämä nimi meni Keski-Euroopasta kotoisin olevalle lajille, jolla on laikukkaat kesälehdet. Meidän imikkämme erotettiin omaksi lajikseen ja se sai nimen P. obscura, vaikka kyllä siltäkin joskus löytyy laikukkaita lehtiä, olen löytänyt sellaisia Luopioisistakin. Nimitys rohto viittaa lääkinnälliseen käyttöön. Näin onkin, sillä laikukkaiden lehtien on ajateltu kuvaavan keuhkoja ja lehdistä keitetyn teen auttavan keuhkotautiin. Siis samanlainen ajatusrakenne kuin sinivuokon lehdilläkin maksasairauksien hoidossa.

Kun helatorstaina kuljin Myllyojan laaksossa kuvaamassa sammalia (löysin muuten upeita lajeja), kukkivat imikät valtoimenaan ympärilläni enkä ollut saada silmiäni irti niistä. Jokainen olisi pitänyt kuvata ja jokaista kumartua tarkastelemaan läheltä. Tuo viehko kasvi on ollut ennen kaupustelulta kielletty, mutta sinivuokon tapaan se on nykyään vapautettu tästä määräyksestä. En kuitenkaan lähtisi niitä noukkimaan suuria määriä, sillä kauniimpana se on luonnossa kuin nuutuneena maljakossa. Nykytekniikalla siitä saa ihan kelvollisia kuvia vaikka pyörimään tietsikan ruudunsäästäjäksi, joten annetaan kasvin kukkia rauhassa hämäläisissä lehdoissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aluksi hieman matikkaa! * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.