Viikko 51: Viuhkasammal

’Vuoden toiseksi viimeinen täysinäinen viikko on menossa. Toiseksi viimeinen viikon sammal on ravinteisten kallioiden tai rehevien metsien sammal, jonka löytää niin kiviltä kuin lehtipuiden tyviltäkin. Viuhkasammal on yksi kauneimmista sammalistamme, jonka löytyminen on aina mukava tapaus ja retken kohokohta. Näin pimeällä sen etsimiseen tarvitaan kyllä otsalamppu tai sattuman ohjaamat kädet, sillä se kasvaa lähes aina varjossa, onkalossa tai kalliolipan alapinnalla matomaisena silkinpehmeänä kasvustona. Vaikka onkin joulukiireet meneillään, niin kuusenhakuretkellä kannattaa pitää tätä sammalta silmällä. Torilta sitä on kuitenkin turha haeskella.’

Viuhkasammal on riippusalmmalten sukulainen litteä ja epätasaisesti haarainen sammal, joka muodostaa laajoja kasvustoja. Sen lehdet ovat kielimäiset, tylppäkärkiset. Lehdessä on hento keskisuoni ja se ulottuu lehden puoliväliin. Sammalen versot ovat kiiltäviä ja lehdet asettuneet varrelle limittäin. Pesäkkeitä sammal muodostaa toisinaan.

Viuhkasammal on jokseenkin yleinen sammal lähes koko maassa. Sen voi tavata ravinteisilta kallioilta, lehtipuiden tyveltä lehdoista tai suurilta lohkareilta varjon puolelta.

Viikko 31: Siloriippusammal

’Tämän viikon sammal vaatii ravinteita ja siksi onkin suunnattava askelet paremmille kallioille. Sieltä näitä riippusammalia löytää, kun kurkistelee kallion onkaloihin, ylikalteviin koloihin ja pimeisiin loukkoihin. Sehän on näin kesäaikaan hauskaa, kun pääsee räkittävää hellettä pakoon viileisiin luoliin. Sammal on helppo tunnistettava, mutta vaatii kyllä luppia, sillä suvussa on muitakin samannäköisiä lajeja. Tämä on kyllä niistä yleisin.’

Siloriippusammal on keskikokoinen, haarova lehtisammal, joka muodostaa litteitä, harsuja, joskus tiiviitäkin peitteitä kallioiden varjoisiin onkaloihin. Sen sileät lehdet ovat keskisuonettomat, tasaleveät ja päättyvät nipukkaan. Versoissa on usein runsaasti nauhamaisia flagelleja. Itiöpesäkkeitä sillä on harvoin.

Sammal on melko yleinen koko maassa, mutta Lapista sitä tapaa harvemmin. Se vaatii ravinteisen kasvualustan (gabro, peridotiitti), mutta voi löytyä lehdoista karummaltakin kivialustalta.