Viikko 50: Kalliopalmikkosammal

’Vaikka lumi peittää jo maan varsinkin pohjoisessa, niin tämän viikon sammalen voi löytää kallioseinämiltä tai lumen alta kivien päältä. Vaatii tietenkin vähän puuhastelua penkoa sammalta esiin, mutta samalla voi tehdä muitakin mielenkiintoisia sammallöytöjä. Palmikkosammalet ovat kuin tukkalettejä pienoiskoossa, joten ne voi ihan sen avullakin tunnistaa. Tässäpä ensi pyhälle hyvä retkikohde tai -tavoite.’

Kalliopalmikkosammal on laajoja peitteitä muodostava suikertava sammal. Alaspäin kiertyvissä lehdissä on hampaita kärkipuoliskon reunoilla, mutta keskisuoni lehdestä puuttuu lähes kokonaan. Kooltaan sammal on kookas ja muodostaa laajoja kasvustoja. Pesäkkeitä sillä on harvoin. Monimuotoinen sammal voi olla keltainen, vihreä, ruskea tai tumma kasvupaikasta ja valaistuksesta riippuen.

Sammal kasvaa yleensä aina kivialustalla tai isompien puiden tyvellä. Se on yleinen koko maassa.

11. viikko: Pohjankivisammal

’Olin jäällä hiihtämässä viime sunnuntaina ja katselin samalla kivenlohkareita kuvatakseni jäkälien kauniita ruusukkeita kiven pinnalla. Kuhmujäkälä ja kehräkäkälät olivat jo pörhistyneet talven jälkeen, mutta niin olivat ensimmäiset sammaletkin. Harmosammal näytti terveen vihreältä ja sen seurana pienet pohjankivisammalet availivat versojensa päitä ottamaan vastaan valon ja lämmön. Hämmästyksekseni huomasin, että näissä pienissä tuppaissa oli jo tämän vuotisia pesäkkeitä pystyssä ja osa oli jo auennutkin. Pesäkkeen pään hampaat olivat leväällään ja aukko pesäkkeen sisään auki. Itiöt saattaisivat pöllähtää tuulen kuljetettavaksi koska tahansa. Kasvu on alkanut. Etsipä tämä pieni sammal tällä viikolla.’

Pohjankivisammal on pieni, kupumaisia parin sentin kokoisia kasvustoja kivipinnalle muodostava lehtisammal. Lehdet ovat karvakärkiset ja pesäkeperä on suora.

Sammalen voi tavata muiden sammalten seasta itsenäisinä tiiviinä kasvustoina ja yleensä se muodostaa runsaasti pesäkkeitä. Sen kasvupaikat ovat aina kivillä ja kallioilla.

Pohjankivisammal on yleinen sammal koko maassa, etelässä hieman harvinaisempi kuin pohjoisessa, Ahvenanmaalta se puuttuu.