Viikko 27: Metsäkamppisammal

’Kun aloittelin sammalharrastusta kymmenkunta vuotta sitten, ihmettelin tälle viikolle valitsemaani sammalta. Mikä ihmeen kamppisammal? Nimi kuulosti oudolta, samoin sammal. Kun sen sitten vihdoin löysin, valokuvasin sitä suurena harvinaisuutena ja mietin sen kasvupaikan luonnetta, lehden mallia ja pesäkkeen muotoa tarkkaan, että tunnistaisin sen seuraavallakin kerralla, kun se vastaan tulee. Enpä silloin arvannut kohdanneeni yhden maamme yleisimmistä sammalista. ’

Metsäkamppisammal on kuivilla paikoilla kasvava sirppimäinen sammal, jonka suikertavat versot peittävät mattomaisesti alleen sammalen kasvualustan. Verso on melko säännöllisesti haarainen. Pitkittäispoimuiset lehdet ovat aina sirppimäiset kaventuen teräväksi, pitkäksi ja hampaiseksi kärjeksi. Keskisuoni on ohut, mutta ylettyy lehden kärkeen. Sammalella on usein pesäkkeitä, jotka ovat käyriä.

Kamppisammal on kosmopoliitti eli sitä tavataan laajalti maapallolla. Suomessa sammalta on koko maassa hyvin yleisenä. Sen kasvupaikkoja ovat metsät, rannat, kalliot, lahopuu ja karike, joskus sen tapaa jopa paljaalta maalta.

Viikko 22: Palokeuhkosammal

’Näin juhlien aikaan kannattaa taimitarhoilla kurkistella kasvilavojen alle ja kukkaruukkuihin. Niistä saattaa löytää yhden suurimmista maksasammalistamme. Keuhkosammal on kulttuurikasvi ja myös luonnonkasvi, joskin se on hyvin eri näköinen kasvaessaan märällä hiekalla tai vesiojassa. Yhteisiä tuntomerkkejä kuitenkin löytyy ja niin voi todeta samasta lajista olevan kyse, ehkä vain eri alalajeista. Harvoin sammalta voi sanoa rikkakasviksi, mutta tässä on yksi sellainen.’

Palokeuhkosammal on suuri maksasammal, jolla ei erikseen ole vartta ja lehtiä, vaan sammal on litteä, levymäinen, ryppylaitainen ja kerroksellinen. Sammal voi kasvaa märässä ojassa jopa yli kymmensenttiseksi ja muodostaa silloin koko ojan täyttäviä kasvustoja. Kuivalla maalla se jää paljon pienemmäksi. Sateenvarjomaisia pesäkkeitä se tekee runsaasti.

Keuhkosammal on yleinen koko maassa ja kosmopoliittina sammalena levinnyt kaikkialle maailmaan. Sen voi löytää paitsi märästä pellonojasta, niin myös tihkupintaisista lähteiköistä, kosteista sorakuopista ja varjoisilta pihoilta ja taimitarhoilta.

Huhtikuun sammal

kulosammal1

’Näin huhtikuussa teiden pientareilla juuri asfaltin tai hiekan rajassa viihtyy hyvin näyttävä ja helposti tunnistettava sammal. Sen oranssinpunaiset pesäkevarret ja lehdetkin värjäävät tienreunan pitkinä nauhoina värikkääksi ja ilmoittavat sammalmaailmassa kasvun olevan täydessä käynnissä. Kulosammalta ei voi ohittaa, kun valitaan tämän kuukauden sammalta.’

Kulosammal (Ceratodon purpureus) on kosmopoliitti. Sitä tavataan lähes kaikilta mantereilta, jokaisesta maasta ja runsaana sellaisilta paikoilta, joissa maanpinta on rikkoutunut ja avoin maa antaa sammalelle hyvän kasvualustan. Se on tyypillinen pioneerisammal, joka leviää pienten itiöittensä avulla helposti laajalle. Laji on todellakin helppo huomata ja tuntea juuri tähän aikaan vuodesta. Siihen se sitten loppuukin. KäenniemiKun kesä tulee ja pesäkkeet muuttuvat tasaisen ruskeiksi, lehdet käpertyvät ja kasvustot kuivuvat, ei sen tunnistaminen enää olekaan samalla tavalla helppoa. Usein joutuu turvautumaan mikroskooppiin ja vasta siinä tajuaa, että kulosammalhan tässä taas on.

Kulosammalen solut ovat neliömäiset, vain lehden kärjestä pitkulaiset. Lehti on alaosasta taakäänteinen ja keskisuoni ulottuu sen kärkeen. Tällaisia samanlaisia sammalia vain tahtoo olla useita niin, että aina joutuu miettimään ja etsimään uurteista pesäkettä tai vieläkin pienempiä tuntomerkkejä varmistaakseen lajin.

Kulosammal kasvaa maalla, kallioilla, paloalueilla, taimikoissa, poluilla. Se on heikko kilpailija ja häviää voimakkaampien sammalten puristuksessa. Alkuperäisenä se lienee melko harvinainen sammal maassamme, mutta pioneerikasvustot turvaavat sen aseman yhtenä maailman yleisimmistä sammalista. KyläjärviItse olen löytänyt sammalen jopa kukkakauppojen kukkaruukuista ja taimipaakuista. Näin se meidän tahtomattamme leviää uusille paikoille. Onneksi saammalesta ei ole mitään haittaa eikä vahinkoa.

Kulosammalta kannattaa katsella nyt, onhan se viehättävä lisä tien ankeaan näkymään, matkaamme sitten missä päin tahansa maatamme.