12. viikko: Palmusammal

’Kevät tuntuu tulevan kohisten, kuten sanonta kuuluu. Uusi lumi on vanhan surma ja pälviä alkaa ilmaantua niin tienpenkoille kuin purojen partaillekin. Tämän viikon sammal on helposti löydettävissä, kun etsii jostakin kosteikon laidalta tai penkereestä sulaneen kohdan ja alkaa tähytä palmumaisia alle viisi senttisiä sammalversoja. Palmusammal on ihan pienen palmun näköinen ja siksi helppo tuntea. Ei muuta kuin etsimään tällä viikolla.’

Palmusammal on kooltaan 3 – 10 cm pitkä, suikertava sammal, joka muodostaa joskus hyvinkin tiheitä ja laajoja kasvustoja. Sen haarat ovat pystyjä silloin sammal on helppo tunnistaa, mutta suikertaessaan se helposti sotkeutuu monen muun samannäköisen kanssa.

Sammal kasvaa monenlaisilla kosteilla paikoilla koko maassa. Usein sen löytää koskikiviltä tai lahopuilta, jolloin se voi kasvaa yksittäisinäkin versoina. Myös korpimetsistä ja lähteiköistä se on helppo löytää. Pesäkkeitä sillä on harvoin.

11. viikko: Pohjankivisammal

’Olin jäällä hiihtämässä viime sunnuntaina ja katselin samalla kivenlohkareita kuvatakseni jäkälien kauniita ruusukkeita kiven pinnalla. Kuhmujäkälä ja kehräkäkälät olivat jo pörhistyneet talven jälkeen, mutta niin olivat ensimmäiset sammaletkin. Harmosammal näytti terveen vihreältä ja sen seurana pienet pohjankivisammalet availivat versojensa päitä ottamaan vastaan valon ja lämmön. Hämmästyksekseni huomasin, että näissä pienissä tuppaissa oli jo tämän vuotisia pesäkkeitä pystyssä ja osa oli jo auennutkin. Pesäkkeen pään hampaat olivat leväällään ja aukko pesäkkeen sisään auki. Itiöt saattaisivat pöllähtää tuulen kuljetettavaksi koska tahansa. Kasvu on alkanut. Etsipä tämä pieni sammal tällä viikolla.’

Pohjankivisammal on pieni, kupumaisia parin sentin kokoisia kasvustoja kivipinnalle muodostava lehtisammal. Lehdet ovat karvakärkiset ja pesäkeperä on suora.

Sammalen voi tavata muiden sammalten seasta itsenäisinä tiiviinä kasvustoina ja yleensä se muodostaa runsaasti pesäkkeitä. Sen kasvupaikat ovat aina kivillä ja kallioilla.

Pohjankivisammal on yleinen sammal koko maassa, etelässä hieman harvinaisempi kuin pohjoisessa, Ahvenanmaalta se puuttuu.

8. viikko: Isonäkinsammal

’Näin talvella sammalien etsiminen on haasteellista. Viikkojen kuluessa olen yrittänyt valita sellaisia lajeja, joita voisi talvellakin löytää. Nyt, kun tämän viikon sammal on puhdas vesisammal, voisi ajatella, ettei sitä nyt ainakaan tähän aikaan mistään löydä, mutta toisin on asia. Isonäkinsammal on yleensä virtaavan veden sammal eli sen löytää koskipaikoista ja sulapaikoista melko helpostikin. Sammal kiinnittyy kiviin ja heiluu veden liikkeiden mukaan. Sitä ei oikeastaan voi sotkea muihin kuin koskikoukkusammaleen tai virtanäkinsammaleen.’

Isonäkinsammal muodostaa koskipaikkoihin joskus hyvinkin suuria kasvustoja. Sen voi löytää myös seisovasta vedestä, suvannoista, järvistä ja lähteistä.

Sammal on helppo tuntea pitkistä versoistaan ja kolmirivisistä venhoisista lehdistään. Tämä sammal on maamme suurin sammal, jonka versot voivat olla jopa > 50 cm mittaisia.

Sammal on yleinen koko maassa, mutta harvinaistuu jonkin verran pohjoiseen mentäessä.

Viikko 8: Kujasammal

’Hiippasammalten lisäksi talvella törmää usein puun rungolla kujasammaleeseen. Tämä pieni suikertava sammal on helppo tuntea pystyistä pesäkkeistään. Sekin löytyy helpoimmin suurten haapojen rungolta, jonne se saattaa muodostaa useamman kämmenen kokoisia kasvustoja. Tämän sammalen voi lisäksi löytää monelta muultakin alustalta. Olenpa nähnyt sen tyytyväisenä kasvavan vanhan auton konepellilläkin varjoisassa lehdossa. Silmät auki nyt, kun kevätaurinko jo lämmittää puiden runkoja.’

Pieni kujasammal kuuluu palmikkosammalten heimoon. Se suikertaa alustallaan muodotaen laajojakin kasvustoja. Sammal viihtyy emäksisillä puunrungoilla, mutta myös kallioilla ja betonilla.

Pystyt pesäkkeet ovat yleisiä ja niitä on runsaasti. Keskisuoneton lehti on teräväkärkinen, mutta ei kovin poikkea muiden palmikkosammalten lehdistä. Paras tuntomerkki löytyykin pesäkkeitä ja kasvupaikasta.

Kujasammalen voi löytää koko maasta (Lapissa harvinaisempi). Kannattaa etsiä suurten haapojen rungolta, jossa se voi kasvaa hyvinkin korkealla.

7. viikko: Tikanhiippasammal

’Vaihdetaanpa taas alustaa. Monet sammalet viihtyvät epifyytteinä eli kasvavat puiden rungoilla ja oksan haarukoissa. Yksi yleisimmistä on tikanhiippasammal. Se suosii lehtipuita ja niiden ravinteista kaarnaa. Muiden sammalten tapaan veden ja osan ravinnosta se ottaa suoraan ilmasta. Näin talvella tämänkin sammalen voi löytää katselemalla tarkaan haapojen lumettomia runkoja ja oksia. Siellä on toki muitakin epifyyttisammalia, mutta tämä on monesti kookkain ja sen tunnistaa melko helposti karvaisista hiipoista pesäkkeen päällä. Vaikeutena tosin on, ettei noita pesäkkeitä aina talveksi ole jäänyt sammalesta törröttämään.’

Tikanhiippasammal on yleisin suvun 18 lajista ja se kasvaa monenlaisilla alustoilla, kuitenkin etupäässä epifyyttinä lehtipuiden pinnalla. Sen tupsumaiset kasvustot ovat pystyjä ja erillään toisistaan.

Sammalen tunnistaa pesäkkeen päällä olevista karvaisista hiipoista ja hyvin lyhyestä pesäkeperästä. Kooltaan sammal on 2 – 3 cm korkea.

Viikon sammalen voi löytää koko maasta. Pohjoisessa se on harvinaisempi, mutta eteläisestä Suomesta sen löytää lähes jokaisesta lehdosta, kun katselee tarkkaan haapojen runkoja ja oksia.

6.viikko: Kiviturkkisammal

’Tämän sammalen kanssa saa olla tarkkana, kun vertaa sitä viime viikon sammaleen. Ne kasvavat samoilla paikoilla ja muistuttavat erehdyttävästi toisiaan varsinkin jos niissä ei ole pesäkkeitä. Tämän pesäkkeet ovat pystyt ja pitkät, edellisen käyrät ja lyhyet. Jos tarkaan katsoo lehtiä, niin sieltäkin voi jo valokuvasta erottaa selvän eron: turkkisammalella lehdet ovat hiusmaisen ohuet kärkiosastaan ja kynsisammalella ne ovat kärkeä kohti tasaisesti kapenevat. Kun tämän viikon sammal lisäksi on lähes puhtaasti yleinen kalliokasvi, niin se erottuu kyllä selvästi. Nyt vain avoimille kallioseinille etsimään, löytyy se talvellakin.’

Kiviturkkisammal kuuluu kynsisammalten (Dicranaceae) heimoon. Se on yleinen kalliosammal, jonka voi löytää myös lohkareilta ja louhikoista. Kasvupaikalleen se muodostaa löyhiä, joskus laajojakin kasvustoja.

Sammalen lehdet ovat leveästä tyvestä nopeasti kapenevia jouhimaisia eri suuntiin siirottavia ja käyriä. Kuivina lehdet kähertyvät. Kooltaan sammal on alle 5 cm korkea. Suorat itiöpesäkkeet eivät ole yleisiä.

Sammalta voi löytää yleisenä koko maasta.

5. viikko: Kivikynsisammal

’Nyt on esitelty neljä metsälajia ja on aika siirtyä välillä muihin biotooppeihin. Kynsisammalten suku (Dicranum) on monilajinen melko selkeä sammalryhmä (23 lajia). Lehdet ovat varresta joka suuntaan siirottavia, kynsimäisiä ja teräväkärkisiä, suoria tai käyriä. Kynsisammalia tapaa yhtenään niin metsistä, kallioilta, soilta kuin tunturipaljakoiltakin. Monet ovat kasvupaikkasuhteittensa puolesta laaja-alaisia, mutta on sitten hyvin spesifejäkin lajeja. Nyt esiteltävä sammal on yleinen monenlaisilla paikoilla, mutta useimmiten sen löytää kivillä tai kallioilla.’

Kivikynsisammal on yleisimpiä sammaliamme. Sen löytää kallioilta, lohkareilta, metsämaalta, polkujen varsilta, jopa lahopuulta.

Sammal on noin 5 cm korkea ja muodostaa tiheitä, pystyjä kasvustoja, joissa usein on myös käyriä pesäkkeitä.

Sammal on joskus vaikea erottaa muista kynsisammalista. Sillä on suorat alle sentin pituiset kärjestä hampaiset lehdet.

Kivikynsisammal kasvaa koko maassa.

4. viikko: Metsäliekosammal

’Vielä löytyy tälle 4. viikollekin yksi yleinen metsäsammal. Liekosammalet jäävät usein edellisten tutumpien varjoon, mutta niittyliekosammal on yleisin pihanurmikoiden sammal ja tämä sukulaisensa viihtyy yleisenä rehevissä metsissä. Se on niin näyttävä, että joskus sitä jää jo senkin vuoksi ihailemaan, varsinkin silloin, kun se kiipeää suuren haavan tyveä ylöspäin jopa metrin korkeudelle peittäen komeasti koko rungon. Tällöin sen voi nähdä näin talvellakin varsinkin, jos metsässä ei ole kovin runsaasti lunta. Kannattaa siis lähteä etsimään.’

Tämän sammalen voi löytää lehdoista ja lehtomaisilta kankailta. Joskus se voi suotuisissa paikoissa muodostua metsän valtasammaleksi.

Sammal voi tulla yli 10 cm pitkäksi. Se kasvaa nimensä mukaan suikertaen muodostaen yhtenäisiä joskus laajojakin kasvustoja.

Liekosammal on epäsäännöllisesti haarainen. Verson latva on tupsumainen, mikä on hyvä tuntomerkki.

Sammal kasvaa lähes koko maassa, mutta tuntureilta se puuttuu.

3. viikko: Sulkasammal

’Tämän viikon sammal on oma suosikkini ja luulenpa, että se on sitä monelle muullekin. Sammal on paitsi kauniin värinen, niin myös symmetrisyydessään ja puhtaudessaan kaunis katsella laajoina kasvustoina. Olen ottanut siitä lukemattomia valokuvia ihan vain omaksi ilokseni. Tiettävästi sammalta ei ole käytetty mitenkään hyödyksi, mutta joissakin piirroksissa ja taideteoksissa olen sen kyllä nähnyt. Tämä sammal kannattaa ilman muuta etsiä ensi kesänä. Se on helppoa, kunhan menee oikeanlaiseen metsään. Varmasti löytyy!’

Sulkasammal on metsien kauneimpia sammalia. Se kasvaa yleisenä varjoisissa ja kosteissa metsissä.

Kooltaan sammal on alle 10 cm korkea ja muodostaa tiheitä limittäisiä kasvustoja kivien päälle ja mättäille.

Sammal on litteä, kahteen suuntaan sulkamaisesti haaroittunut. Sen latvaosa on kauniin vihreä ja alaosa vähitellen ruskettuva ja maatuva.

Sammalta tavataan lähes koko maasta tuntureita lukuunottamatta.

2. viikko: Metsäkerrossammal

Tämän viikon sammal lienee myös kaikille tuttu. Kerrosammal opetetaan jo koulussa. Sen ulkonäkö on antanut sille nimen ja eipä sitä voi oikein mihinkään yleiseen sammaleen sotkea. Laajoja kerrossammalkasvustoja voi löytää kuusivaltaisista metsistä. Itse ihailen sitä aina keväällä, kun uudet puhtaanvihreät versot alkavat kasvaa edellisvuotisten niskasta ja itiöpesäkkeet työntyvät esiin. Tyveltä se kuolee, latvasta kasvaa, niin kuin monet muutkin sammalet. 

Kerrossammal on metsien yleisimpiä sammalia. Sen voi tavata tuoreista kangasmetsistä, korvista ja lehdoista.

Sammal on kooltaan alle 10 cm korkea ja kasvaa suurina, löyhinä kasvustoina. Se kasvattaa uuden kerroksen joka vuosi edellisen päälle, alemmat maatuvat vähitellen.

Nimensä mukaan tämä sulkamainen sammal kasvaa kerroksittain. Se on myös hyvä tuntomerkki sammalen tunnistamiseen.

Sammalta tavataan koko maasta.