Musta kimalainen

kimalainen2

’Näin huhtikuussa kaikenlaiset öttiäiset nousevat horrospaikoistaan pörisemään ja aloittelemaan uutta kautta. Muurahaisia on ollut kekojensa päällä jo parin viikon ajan täällä Hämeessä, perhosia lentelee aurinkoisina päivinä ja surahdukset kertovat myös kimalaisten heränneen.

Ikkunalleni tupsahti yksi tällainen pörisiä. Hieraisin silmiäni kaksikin kertaa, mutta kyllä se pysyi aivan hiilenmustana, koko otus. Yleensä kimalaisilla on keltaisia tai punaisia vöitä keski- ja takaruumiissa, mutta tällä otuksella ei ollut. Muuten se oli aivan mantukimalaisen kokoinen ja tapainen. Aikani sitä katseltuani, otin siitä muutaman kuvan ja päästin sen sitten ikkunan toiselle puolelle vapauteen.

Mikähän se oli? Googlasin kuvahaulla, mutta mustia kimalaisia ei vastaan tullut, kaikilla oli värikkäitä vöitä ja tupsuja. Mietin, esiintyykö kimalaisilla melanismia? Perhosillahan tällaista on. Klassinen esimerkki on teollisuusmelanismi, jossa saastuneilla paikkakunnilla perhonen on tummempi kuin puhtailla paikoilla. Muutenhan melanismi on geenimutaatio. Aikani selailtuani nettiä löytyi kuin löytyikin tieto melanismista kimalaisilla. Harvinaisella kontukimalaisella sitä ainakin esiintyy. Nyt hieman harmittaa, että päästin otuksen menemään. Sehän olisi voinut olla seudulle uusi laji ja esimerkki lämpötilan noususta ja harvinaisempien kimalaisten leviämisestä kohti pohjoista. Mennyt mikä mennyt, jäihän ainakin kuva.’

kimalainen1