Lähteitä etsimään

Metsälähde Luopioisista

’Kiertelin viime viikolla Parikkalassa LK-eliömaakunnan alueella etsimässä sammalia. Maakunta on suurimmalta osalta naapurin puolella ja niinpä monet museonäytteet ovat epämääräisiä sotia edeltäneeltä ajalta. Ei aina voida varmuudella sanoa, onko laji löydetty nykyisten rajojen mukaan vai entisten. Niinpä maakunnasta puuttuu edelleen monia melko tavallisiakin lajeja tai niitä ei ole sieltä kerätty.

Olen usean vuoden ajan täydentänyt tietämystä kiertämällä sopivia alueita ja kerännyt puuttuvia näytteitä. Aikaisemmin olen kiertänyt kallioesiintymiä, soita ja puroja, tänä kesänä keskityin lähteisiin ja tihkupintoihin. Maastokartoissa on ilahduttavan hyvin merkittynä lähteiden paikkoja. Monesti kuitenkin koki pettymyksen, kun seisoi joko metsäkoneen tuhoaman kosteikon reunalla tai löysi lähteestä betorirenkaat ja sementtisen kannen. Lähdesammalia oli turha etsiä tuollaisesta ympäristöstä, jotain muuta niistä saattoi löytää. Onneksi löysin myös ehjiä, luonnontilaisia lähteikköjä.

Ruosteperäinen lähde Aitoon Häyläsuolla

Majapaikkani Oronmyllyn kurssikeskus on upean lähdealueen keskellä. Herajärvi lienee yksi maamme suurimmista lähteistä. Sen ympäristön suot ovat lisäksi lähteensilmiä täynnä. Onneksi täällä on huomioitu alueen ainutlaatuisuus ja lähteiköt kuuluvat luonnonsuojelualueeseen. Aikaisemmin sieltä on löytynyt jo muutama maakunnalle uusi laji, nyt ehkä lisää. Vielä en ole ehtinyt kaikkia näytteitä tutkia, mutta ainakin yksi lähdesammal on joukossa ja muutama kuirisammal sekä monia lettoisuutta ilmentäviä sammalia.

Korkealla mäenrinteessä lähellä Kiteen rajaa oli karttaan merkitty lähde ja sinne piti kavuta. Lähde oli luonnontilassa ja sen ympärillä levisi laaja saniaiskenttä useine silmäkkeineen. Pienen kaivomaisen vesikolon reunalla kasvoi tupsuina minulle outoa sammalta, joka pöydän ääressä osoittautui huurresammaleksi. Tämähän olisi ollut jo upea löytö muuallakin. Epäilin sirppihuurresammalta, joka kuitenkin täytyisi mikroskoopilla varmistaa. Sitten tapahtui kummia. Juuri tätä arvokkainta löytöäni sadan muun näytteen joukosta en enää löydä mistään. Olen etsinyt kaikki mukana olleet kirjat, kuivauslehdet, pussit ja muistikirjat, mutta näyte on hukassa. Soitin kurssikeskukseen, jospa se olisi jäänyt huoneeseen, ei ollut. Niinpä tämä jäi nyt arvoitukseksi ja jossain välissä on käytävä paikalla etsimässä se uudelleen. Onneksi koordinaatit ovat muistissa.

Yksi Lapin komeista lähteistä Lemmenjoelta

Lähteitä siis kannattaa koluta, muuallakin kuin Salpausselän alueella. Metsälähteet ovat tänä kesänä Luopioisissakin antaneet mielenkiintoisia lajeja, kuten pikkuliuskasammal, haaraliuskasammal, harsosammal ja isonauhasammal. Kun tässä syksyä kohti mennään ja kiertelen vielä lisää karttaan merkittyjä lähteitä, niin jotain erilaista ja kivaa saattaa vieläkin löytyä, vaikka alue onkin jo melko tarkkaan tutkittu. Suosittelen muillekin!’