22: kevätleinikki

kevätleinikki1’Tälle viikolle olisin voinut valita jonkin juhlavan kukan monien juhlien kunniaksi. Valitsin kuitenkin vaatimattoman leinikin, kasvin, joka jää hyvin usein huomiotta, kun keväällä on niin paljon muuta kaunista katsottavaa. Etsikääpä tämä pihapiiristänne. Se saattaa siellä kasvaakin, sillä se on yleinen koko maassa.’

Kevätleinikki (Ranunculus auricomus coll.) on vaikea kuvattava, koska se on niin hoikka, heinämäinen ja kasvaa yleensä muiden kasvien keskellä huppeluksissa. Parhaiten sen löytää pientareelta tai istutusten reunasta, jossa se pääsee kasvamaan vapaammin. Myös vanhoilla pelloilla ja lehdoissa se kasvaa. Muut leinikit ovat vielä tulollaan, joten jos näkee leinikinnäköisen kasvin, voi epäillä löytäneensä kevätleinikin. Leinikiksi sen tunnistaa keltaisista kukista, vaikka ne usein ovatkin vajavaisia. Lehdet varressa ovat nauhamaisia säteettäin ja varren tyvellä pyöreitä epämääräisesti liuskoittuneita. Koko kasvi on hauras, hieman sinertävän vihreä ja jo juhannuksen jälkeen lakastuva.kevätleinikki2

Miksi sitten näin vaatimaton kasvi kiikon kasviksi. Kevätleinikistä on moneksi. Tieteellisen nimen perässä on lyhenne coll. Se yleensä tarkoittaa, että laji ei ole vakiintunut, vaan siihen on luettu joukko lajeja. Kevätleinikki on apomiktinen laji, mikä taas tarkoittaa sitä, että sen siemenet muodostuvat ilman hedelmöitystä. Näin niistä kehittyvät kasvit ovat tavallaan klooneja keskenään. Tämä taas johtaa siihen, että kloonit ovat itsenäisiä pikkulajeja eivätkä risteydy, koska eivät hedelmöitykään. Niinpä Suomestakin on määritetty yli 400 erilaista kevätleinikin pikkulajia. Lajierot voi nähdä alalehtien muodossa, ylälehtien määrässä ja leveydessä jne. Myös kukkien terälehtien vaillinaisuus johtuu tästä. kevätleinikki3

Jos kevätleinikki on ryhmä lajeja, on sitä lähellä vielä kevätlehtoleinikki (R. fallax coll.) ja lehtoleinikki (R. cassubicus coll.). Edellisellä pikkulajeja on kymmeniä, jälkimmäisellä vain muutamia. Nekin erotellaan lehtituntomerkkien perusteella. Nyt ylälehdissä on erikokoisia hampaita ja alalehdet ovat vähemmän liuskaisia tai liuskattomia.

Kevätleinikki kukkii paraikaa, tekee siemeniä ja varistaa ne lähialueelle. Kloonin elämän jatko tulee turvatuksi. Samalla tavalla toinen pikkulaji varistaa siemeniään toisella paikkakunnalla. Tällaista lisääntymistä on myös voikukilla, silmäruohoilla ja keltanoilla. Niiltäkin löytyy usein satoja lähes samannäköisiä kasvustoja, muttei kuitenkaan ihan.