Lajikuvaus

Kuvaus: Happomarjan-heinänruoste kuuluu kantasienteen kaareen ja ruostesienten luokkaan. Sukuun kuuluu Suomessa n. 150 lajeja, jotka loisivat ruoho- ja heinäkasveilla. Maailmanlaajuisesti suvun sienilajeja on tuhansia.

Sieni muodostaa happomarjapensaan lehtien alapinnalle pyöreitä helmi-itiöpesäkkeistöjä. Niitä voi olla myös lehtiruodeissa ja kukissa. Lehden yläpinnalla pesäkkeistöt näkyvät oranssinpunaisina kuoppina. Näitä on yleensä runsaasti, jolloin koko pensas muuttuu punakirjavaksi.

Sienen myöhemmät kehitysvaiheet esiintyvät monenlaisissa heinissä. Lehdissä ja korsissa näkyy ensin pitkulaisia ruskeita kesäitiöpesäkkeitä viivoina. Myöhemmin kehittyy mustia talvi-itiöpesäkkeitä samoihin paikkoihin. Ne yhdistyvät vähitellen mustiksi peitteiksi, jolloin koko lehti tai korsi muuttuu mustaksi kuin hiiltyneeksi.

Heinillä on useita ruosteita ja ne voidaan erottaa lajilleen vain tutkimalla itiöitä mikroskoopilla. Tällä lajilla itiöiden päässä ei ole kruunumaista muodostumaa.

Levinneisyys: Ruoste on hyvin yleinen heinillä koko maassa, happomarjalla harvinaisempi.

Muuta: Kosmopoliitti. Aiheuttaa pahaa vahinkoa viljoille. Kasvitaudin nimi on mustaruoste.

Sienen löytöpaikoista Luopioisissa

Happomarjan-heinänruoste on yleinen piensieni Luopioisissa.

Happomarja on melko harvinainen pensas puutarhoissa. Se on löydetty koristekarkulaisena muutaman kerran. Koristeena käytetään myös japaninhappomarjaa ja risteymiä, jotka voivat myös toimia helmi-itiövaiheen isäntänä. Sienen isäntäheinät ovat lähes kaikki yleisiä, mm. viljat.

Ruosteen helmi-itiövaihetta tapaa yleensä runsaana alkukesästä ja silloin näkee toisinaan sienen runtelemia kasveja. Ruoste on hyvin helposti huomattavissa ja usein sen seurana on happomarjanhärmä (Erysiphe berberidis). Heinillä ruostetta esiintyy runsaimmin keskikesästä loppukesään ja sitä on usein runsaasti. Eri ruostelajeja ei ole eroteltu toisistaan.

Maaseudulla suositellaan, ettei happomarjapensaita käytettäisi koristepensaina tautivaaran vuoksi.

Kuvat on otettu happomarjalta Jyväskylän Jyskästä.

Isäntäkasvien muita piensieniä

Happomarjalta on tavattu myös happomarjanhärmä (Erysiphe berberidis), joka on harvinainen sieni Suomessa.

Isäntäheinillä esiintyy useita muitakin ruosteita esim. paatsaman-heinänruoste (Puccinia coronata), akileijan-röllinruoste (Puccinia agrostidis), kastikanruoste (Puccinia pygmaea), ängelmän-vehniönruoste (Puccinia persistens) ja heinänviiruruoste (Puccinia striiformis).

Yleisenä esiintyvät myös torajyvä (Claviceps purpurea) sekä yleinen heinänhärmä (Blumeria graminis) ja heinänmustasieni (Phyllachora graminis).

Lisäksi isäntäheinillä esiintyy erilaisia nokia (Ustilago sp. ja Tuburcinia sp.).

Löydettyjä isäntäkasveja

Helmi-itiövaiheen (I-vaihe) isäntäkasveja ovat

Ruostetta esiintyy heinissä yleisenä ja joskus hyvinkin runsaana. Eri viljaruosteiden esiintymistä heinillä Luopioisissa ei ole selvitetty.