Kannustaa

Slide 1

’Hyvin usein, kun fyysisesti väsyneenä palaa metsästä koko päivän kartoitusretkeltä, ajattelee koko touhun merkitystä. Kohta kolmekymmentä vuotta olen enemmän tai vähemmän ahkerasti merkinnyt muistiin Luopioisten alueen kasvimaailmaa ja ilmoittanut tulokset kasvirekisteriin Helsinkiin. Mitä hyötyä? Katsooko kukaan niitä? Itseänikö varten teen? Jos tätä työtä joku pystyy hyödyntämään, se on suuri asia – ainakin minulle!’

Kesän alussa oli Mexikossa maailmanlaajuinen konferenssi luonnon ekosysteemeistä ja siellä esiteltiin Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitoksen tutkimusohjelma, jossa pohditaan luonnon ekosysteemeiden ihmisille tarjoamia palveluita. Itse en asiasta kovinkaan paljon tiedä ja tuollainen palveluajattelu on jotenkin jopa vieras, mutta tuosta kokoontumisesta ja tutkimusohjelmasta teki mielenkiintoisen se, että siinä on nyt ensimmäisen kerran hyödynnetty tekemääni kartoitustyötä Luopioisissa.

Kun suhteellisen pieneltä alueelta tutkitaan kaikki mahdolliset kasvilajit tarkkaan ja huolellisesti, saadaan aineisto, josta voi tehdä monenlaisia tutkimuksia. Varsinkin vertaamalla eri alueiden kasvillisuutta, löytyy runsaasti pohdittavaa. Ekosysteemien ihmiselle tarjoamat palvelut saattavat olla ristiriidassa luonnonsuojelullisten arvojen kanssa. Tässä nyt esitellyssä tutkimuksessa verrattiin näiden kahden käsitteen mukaisia palveluita ja arvoja maankäytön suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Menetelmänä käytettiin karttatarkastelua ja paikkatietojärjestelmiä. Aineisto tähän saatiin luontoarvoja varten kokoamastani Luopioisten kasviatlaksesta ja ekosysteemipalveluita varten valtakunnan metsien inventointiohjelman tuloksista. Luontoarvot tutkimuksessa laskettiin putkilokasvien esiintymisen avulla siten, että paikka on sitä arvokkaampi mitä enemmän kasvilajeja sillä on havaittu. Ekosysteemipalvelut ovat erittäin laaja alue, mutta tässä ne supistettiin koskemaan vain Suomen luonnon mittavinta ekosysteemipalvelua eli puun tuotantoa metsäteollisuuden tarpeisiin. Korrelaatiota tutkimuksessa ei havaittu eli sellaisilla alueilla, missä on erityisen suuria luontoarvoja (esimerkkinä Luopioinen) ei ole merkittävästi tarjolla taloudelliseen hyötykäyttöön sopivaa puustoa ja toisinpäin.Näitä arvoja on enemmän mm. ympäröivillä pelto-, suo-, niitty- ja piennaralueilla kuin metsissä.

Käsite ekosysteemipalvelut on syntynyt taloustieteilijöiden luomana. Siihen on kuulunut alun perin ajatus muuttaa kaikki palvelut rahallisiksi palveluiksi. Tämä taas sopii aika huonosti, kun siirrytään lähelle luonnon ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Voidaanko luonnon arvoja mitata rahassa? Kuinka mitoitetaan aistinautinnot tai tunteet? Luonnosta saatavat konkreettiset hyödykkeet, kuten puu, marjat, sienet yms., on tietenkin helpompia arvottaa rahassa. Ne kaikki ovat ekosysteemipalveluita.

Slide 1

Tämä nyt esitelty hanke on kuitenkin vasta osa suuremmasta kokonaisuudesta, jota Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteenlaitoksella tutkitaan ekologiapalveluiden osalta. Tällä hetkellä Luopioisten aineistoa on käytetty jo useammassa opinnäytetyössä. Kaksi opiskelijagradua on valmiina ja kaksi on tekeillä. Samasta aihepiiristä on tekeillä myös ainakin yksi väitöskirja. Nämäkin asiat ovat kiinni rahasta ja siksi eri säätiöiden ja Suomen akatemian rahoitus hankkeille on välttämätön.

Kun metsässä tarpoo, ei aina tiedä sen tarpeellisuutta. Itse sain uutta ponneketta harrastukseeni huomatessani, ettei se kaikki ihan hukkaan ole mennytkään.

2 thoughts on “Kannustaa

  1. Upee juttu! Varmaan kulkisit luonnossa muutenkin, mutta silti on hienoa, että siitä myös ”palkitaan” – eikä tuosta mene edes veroa ;).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aluksi hieman matikkaa! * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.