’Olen aina ihaillut puhtaita sammalmattoja niin metsissä kuin kallioillakin. Näin syksyn alettua varisevat lehdet usein pilaavat tämän nautinnon. Joskus olen sormin haronut keltaiset lehdet sivuun saadakseni ihailla vihreää sammalmattoa. Nyt kun lehdet ovat vielä puissa, löytyvät kivien päältä kuvan kaltaiset peitteet. Syyskuun sammal kasvaa hyvin usein puhtaina kasvustoina ja peittää alleen koko kiven tai kalliopinnan.’
Kalliopalmikkosammal (Hypnum cupressiforme) on hyvin yleinen sammal luonnossamme, mutta harva sen lajilleen tuntee. Se menee usein määritteellä sammal muiden tavallisten sammlten joukkoon eikä kumarruta tarkastelemaan sitä tarkemmin; hei, ei tämä olekaan seinäsammal, eikä kerrossammal, mikäs tämä oikein on. Kyllähän sammalet ovat nopeasti katsottuna hyvin samanlaisia, mutta lähempi tarkastelu tuo esiin hyviä tuntomerkkejä. Tässä tapauksessa sammalverson palmikkomainen rakenne on tällainen hyvä tuntomerkki.
Kalliopalmikkosammal on yleinen ja runsas Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoiseen mentäessä se vähenee ja harvinaistuu. Aivan Lapin perukoilla sitä saa jo kunnolla etsiä. Sen kasvupaikkoja ovat nimensä mukaan kalliot ja kivet, joiden päälle se muodostaa yhtenäisiä puhtaita mattokasvustoja. Usein sen lomasta ei löydä mitään muuta sammallajia, joskus sulkasammal tunkeutuu esiin joskus kivikynsisammal. Sammalpatja kasvaa reunoiltaan ja levittäytyy suuremmaksi. Joskus yhtenäinen kasvusto voi olla neliömetrien suuruinen, mutta yleensä kuitenkin pienempi.
Palmikkosammalista vain tämä laji on hyvin yleinen ja joka retkellä löydettävissä. Vanha laaja Hypnum-suku on hajoitettu usein useaksi uudeksi suvuksi. Meillä siihen kuuluu edelleen 13 lajia, joista useat ovat hyvin harvinaisia. Täällä eteläisessä Suomessa ainoastaan rantojen pikkupalmikkosammal (H. pallescens) yltää yleiseksi, mutta se on helppo erottaa syyskuun sammalesta pienen kokonsa, kasvupaikkansa ja haaroittumisensa vuoksi.
Eilen liikuin rantakallioilla ja otin esilläolevat kuvat tästä sammalesta. Juuri nyt se on helppo havaita ja tunnistaa. Siispä letitettyjä sammalversoja etsimään.