Pari kirjoitusta sitten oli puhe valtakunnallisesta uhanalaisluokituksesta ja sen uusimmasta versiosta. Olen tähän kirjoitukseen koonnut Luopioisista löydetyt uhanalaiset ja silmälläpidettävät sammallajit ja niiden nykyisen luokituksen. Lajeihin voi tutustua lähemmin kasvistosivuilla, joihin linkit johtavat.
Ensin iloiset uutiset. Seuraavat sammalet ovat laskeneet luokitustaan eli niiden on todettu olevan yleisempiä ja paremmin turvassa kuin mitä määriteltiin vuonna 2010:
Listoilta poistetut sammalet (Suluissa vuoden 2010 luokitus):
- Philonotis capillaris, pikkulähdesammal LC (NT)
- Ptychostomum archangelicum, nuokkuhiirensammal LC (NT)
- Discelium nudum, nuppisammal LC (NT)
Sitten siihen surullisempaan listaan. Seuraavat sammallajit ovat edelleen uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Niiden luokitus on saattanut pysyä samana tai valitettavasti myös huonontua.
Luopioisten uhanalaiset tai silmälläpidettävät sammalet 2019 (Suluissa vuoden 2010 luokitus):
Lehtisammalet
- Alleniella besseri, koloriippusammal VU (NT)
- Callicladium haldanianum, katvesammal NT (NT)
- Dicranella grevilliana, uurrenukkasammal NT (LC)
- Dicranella humilis, rantanukkasammal NT (NT)
- Dicranella rufescens, rusonukkasammal NT (LC)
- Exertotheca crispa, isoriippusammal VU (LC)
- Fissidens bryoides, pikkusiipisammal EN (DD)
- Fissidens exilis, kääpiösiipisammal NT (NT)
- Grimmia montana, vuorikivisammal NT (NT)
- Herzogiella turfacea, korpihohtosammal VU (VU)
- Neckera pennata, haapariippusammal VU (VU)
- Nyholmiella gymnostoma, aarnihiippasammal VU (VU)
- Oxystegus tenuirostris, turrisammal VU (NT)
- Plagiomnium rostratum, nokkalehväsammal VU (NT)
- Plagiothecium latebricola, lepikkolaakasammal NT (NT)
- Pohlia melanodon, rusovarstasammal NT (NT)
- Pohlia sphagnicola, rahkavarstasammal VU (NT)
- Pseudoamblystegium subtile, siroritvasammal NT (NT)
- Pseudocanpylium radicale, notkoritvasammal VU (NT)
- Rhabdoweisia crispata, kolokärpänsammal EN (VU)
- Schistostega pennata, aarnisammal VU (NT)
- Sphagnum contortum, käyrälehtirahkasammal NT (NT)
- Sphagnum inundatum, luhtarahkasammal EN (NT)
- Tayloria tenuis, haisumarrassammal NT (NT)
Maksasammalet
- Anastrophyllum michauxii, etelänraippasammal EN (VU)
- Calypogeia fissa, etelänpaanusammal NT (NT)
- Calypogeia suecica, kantopaanusammal EN (VU)
- Crossocalyx hellerianus, kantoraippasammal VU (NT)
- Geocalyx graveolens, ryytisammal VU (NT)
- Gymnomitrion obtusum, etelänhopeasammal NT (NT)
- Harpanthus scutatus, korpikaltiosammal CR (EN)
- Liochlaena lanceolata, kantokorvasammal NT (NT)
- Lophozia guttulata, metsälovisammal VU (NT)
- Marsupella emarginata, kalliopussisammal VU (LC)
- Marsupella sphacelata, pohjanpussisammal VU (VU)
- Mylia taylori, kallionäivesammal NT (NT)
- Nowellia curvifolia, rakkosammal NT (NT)
- Odontoschisma denudatum, itipyörösammal EN (NT)
- Riccardia multifida, haaraliuskasammal VU (NT)
- Riccardia palmata, pikkuliuskasammal VU (NT)
- Scapania nemorea, lehtokinnassammal EN (NT)
- Trichocolea tomentella, harsosammal VU (VU)
Surullinenhan tuo lista on. Nyt sinne on päätynyt jopa äärimmäisen uhanalainen (CR) laji, joita aikaisemmin ei ole ollut. Samoin on erittäin uhanalaisia enemmän, kokonaista seitsemän kappaletta (ennen yksi). Myös vaarantuneet ovat lisääntyneet niin kuin luettelosta näkyy (nyt 18, ennen 8). Kuinka paljon prosentuaalisesti alueen lajimäärästä on uhanalaisia, sitä en ole laskenut, eikä sitä voi verrata valtakunnalliseen lukuun (34,5 %), koska se vaatisi koko lajiston tarkastamisen, mitkä lajit ovat mukana arvioinnissa ja mitkä eivät. Silmälläpidettävien määrä on pienentynyt (nyt 16, ennen 27) eli se tarkoittaa, että tästä ryhmästä on lajeja nostettu varsinaisiin uhanalaisryhmiin. Onneksi uusia silmälläpudettäviä ei ole tullut mukaan.
Sammalten uhanalaisuus on hälyttävä. Näistäkin lajeista näkyy, että valtaosa niistä on niin kuin valtakunnallisestikin lahopuun, ikikorpien ja soiden lajieja. Luopioisissakin nämä biotoopit ovat vuosien varrella vähentyneet. Alueella ei ole yhtään aarnialuetta ja muutkin suojelualueet ovat kovin pieniä ja nuoria. Onneksi on sentään niitä. Osa näistä lajeista kasvaa juuri suojelualueilla, mutta monien kasvupaikat ovat edelleen vaarassa tuhoutua rakentamisen tai metsien käsittelyn vuoksi.
Toivottavasti kymmenen vuoden kuluttua on iloisempia uutisia ja tämä negatiivinen kehitys on saatu pysähtymään tai kääntymään jopa toisin päin.
Hienoa, että osan sammaleiden uhanalaisuusluokitusta on pystytty laskemaan, on todella tärkeää, että luonto säilyy monimuotoisena myös tuleville sukupolville. Olemme myös innokkaita retkeilijöitä ja pyrimme aina vahingoittamaan luontoa siellä kulkiessamme mahdollisimman vähän. Yksittäisten tekojen lisäksi on myös tärkeää, että rakennettaessa ja kaavoittaessa uusia rakennusalueita, tehdään alueella luontoselvitys.