Avainsana-arkisto: matkailu

Iloista vappua!

Julkaistu , kirjoittanut
2

 

Orchis italica

’Minulla oli ilo päästä viikoksi Etelä-Italiaan Garganoon etsimään paikallisia kämmeköitä eli orkideoja. Kuuden hengen voimin etsimme niityiltä ja kedoilta niin Orchis- kuin Ophrys-suvunkin lajeja, joita myös löytyi arktisesta säästä huolimatta. Eipä olisi uskonut, että tuolla leveyspiirillä sataa räntää ja lämpötila heiluu nollan ja viiden asteen välillä tähän aikaan vuodesta. Näin kuitenkin oli. Viereinen Orchis italica tuokoon terveiset unohtumattomalta matkalta. Jos ehdin, niin pistän lisää kuva myöhemmin. Instagrasmmissa niitä onkin ilmestynyt  pitkin matkaa.

Samalla toivotan seuraajille Iloista vappua. Toivotaan, että sää paranee, sillä nyt se muistuttaa kovasti viime viikkoista Italian säätä.’

Matka kauas

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

’Muutaman vuoden välein innostun valtavasti jostain uudesta ja eksoottisesta, eli matkakuume iskee. Pitkin syksyä suunnittelin veljeni kanssa matkaa Sri Lankaan eli entiselle Ceylonin saarelle Intian eteläpuolelle. Maa on parinkymmenen miljoonan asukkaan sosialistinen tasvalta, jonka asukkaat ovat pääasiassa buddhalaisia (n. 70%). BKT on alle 7000 USD, mutta suurempaa köyhyyttä siellä ei kohtaa eli maa ei ole varsinaisesti kehitysmaa. Väestö saa toimeentulonsa asutuilla alueilla palveluelinkeinoista, joista turismi on hyvin tärkeä. Maaseudulla viljellään maata, kasvatetaan teetä ja käydään kauppaa. Ihmiset näyttävät onnellisilta, ovat ystävällisiä ja avuliaita.

Matkamme kesti kymmenen päivää ja oli pääasiassa linturetki. Tarkoitus oli oppaiden avulla tutustua saaren linnustoon mahdollisimman monipuolisesti. Se toteutui sataprosenttisesti, sillä näimme liki 200 lajia, mukana mm. kaikki saaren 34 endeemistä lintulajia. Monesti harvinaisuutta kytättiin tuntikausia samaan tyyliin kuin täällä kotimaassakin lintuharrastuksen parissa tehdään.

Lintujen ohella näimme toki paljon muutakin saaren eksoottisesta luonnosta. Liikuimme retkillä pääasiassa luonnonsuojelualueilla joko jalkaisin hyviä reittipolkuja pitkin tai safarityyppisesti häkkiauton lavalla. Nähdyksi tuli paitsi elefantit niin pienemmätkin otukset. Eksoottisinta oli silmäillä leopardia lepopaikallaan kivenlohkareen päällä. Kuvan kauriit saavat olla varuillaan.

Pienemmistä eläimistä hyvin olivat edustettuina erilaiset liskot, varaanit ja käärmeet, mutta esimerkiksi hyönteisiä oli yllättävän vähän. Jäin kaipaamaan kovakuoriaisia (vain yksi näkyi), hämähäkkejä (ei yhtään), muurahaisia (muutama) ja perhosia (< 10). Juotikkaat olivat yleisiä ja erikoissukat tulivat tarpeeseen. Mitä linnut syövät, jos ei ole hyönteisiä? Se jäi arvoitukseksi. Kaikille kummajaisille ei nimeä ole vielä löytynyt, kasveista puhumattakaan. Tässä kevään aikana voin niitä selvitellä ja pistää sitten näytille tänne blogiin. Olkoon tämä tällainen yleiskatsaus matkan annista.’

Matkalla

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

CR 4

’Kun ylläolevaa kuvaa katselee räntäsateen täplittämää suomalaista säätä vasten, on kontrasti melko suuri. Ehkä yhteistä on kosteus. Kuva on Costa Ricasta, jossa sain viettää pari viikkoa tämän kuun alussa. Tutustumiskohteena olivat ennen kaikkea Keski-Amerikan sademetsät, niiden linnusto ja kasvillisuus. Vierailin La Selvan biologisella asemalla, Cano Negron suoalueilla, pääkaupunki San Josessa, Tyynenmeren kansallispuistossa Cararassa ja turistialueella Arenal-järven ympäristössä.

Kun ollaan toisella puolella maapalloa, ovat eliötkin täysin erilaisia. Kasvillisuudessa en tavannut kovinkaan montaa tuttua kasvia eikä linnustokaan montaa täkäläistä lajia tuonut vastaan. Kanadankoiransilmä ja ripsisaurikki muistuttivat  täällä näkemiäni, mutta saattoivat myös olla läheisiä rinnakkaislajeja. Pulu ja varpunen ovat levinneet kaikkialle, mutta yllättäen myös haarapääsky pyydysti hyönteisiä mangroverämeen yläpuolella. Kalasääski oli myös ennestään tuttu, mutta kaikki muut enemmän tai vähemmän outoja. Kaikkiaan kohtasin tunnistetusti n. 160 lintulajia. Kasveja en ryhtynyt määrittämään vajavaisilla lähdeteoksillani.

CR 1

Yllä on kuva Arenalin tulivuoresta, jonka juurella viivyin muutaman päivän. Vuori on yksi aktiivisimmista tulivuorista maailmassa. Se purkautuu joka toinen tunti. Onneksi se päästää samalla paineita pois eikä ole siksi kovin vaarallinen. Vuoden 1962 suuren purkauksen jäljet kuitenkin näkyivät edelleen maisemassa.

CR 2

Sademetsässä kun oltiin, satoi myös päivittäin. Se näkyi veden määrässä. Joka puolella lirisi ja lorisi, purot paisuivat joiksi ja kosteus kasteli kaikki vaatteet. Onneksi oli lämmin. Oppaiden mukaan tuolla hämärässä kasvillisuuden seassa piilee myös paitsi vaarallisia petoja myös joukko myrkyllisiä käärmeitä, skorpioneja ja hämähäkkejä. Suojelualueilla, joissa liikuin, kiellettiin astuminen polkujen ulkopuolelle, kulkeminen avojaloin tai yöaikaan, turvallisuussyistä. Myrkkysammakoita kummempia vaarallisia eläimiä en kuitenkaan nähnyt.

CR 3

Elokuvissa on usein kauniita kohtauksia paratiisimaisten vesiputousten ääreltä. Totuus on toisenlainen. Tämän pienen putouksen pauhu ja ilmaan heittämä kosteus karkoitti hyvin nopeasti kauemmaksi. Ei tehnyt yhtään mieli uimaan laguuniin tai sukeltelemaan putouksen alle, vaikka ei olisikaan nähnyt niitä krokotiileja, joita joissa lymysi.

Matkasta voisi kerttoa enemmänkin, mutta olkoon tämä alkupalana. Joulunpyhinä yritän laittaa vielä  joitakin lintu- ja kasvikuvia malliksi siitä mielettömästä väriloistosta ja lajirikkaudesta, mikä sademetsistä löytyy.’