{"id":1030,"date":"2013-03-09T14:19:33","date_gmt":"2013-03-09T14:19:33","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1030"},"modified":"2013-03-09T14:29:12","modified_gmt":"2013-03-09T14:29:12","slug":"afrikan-ympari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1030","title":{"rendered":"Afrikan ymp\u00e4ri"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/03\/afrikan_ympari.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1031 alignleft\" alt=\"afrikan_ympari\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/03\/afrikan_ympari-202x300.png\" width=\"202\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/03\/afrikan_ympari-202x300.png 202w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/03\/afrikan_ympari-691x1024.png 691w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/03\/afrikan_ympari.png 1181w\" sizes=\"auto, (max-width: 202px) 100vw, 202px\" \/><\/a><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Kun viime vuoden joulukuussa k\u00e4vin Afrikassa, tuli polttava tarve lukea siit\u00e4 jotain enemm\u00e4n. Niinp\u00e4 tartuin tuoreeseen <strong>Juha Vakkurin<\/strong> kirjaan <\/em>Afrikan ymp\u00e4ri<em> innolla. Tilasin my\u00f6s <strong>Tuomo Niemel\u00e4n<\/strong> kirjan <\/em>Vihre\u00e4 Afrikka<em>, mutta se on valitettavasti viel\u00e4 l\u00e4hes kokonaan lukematta. N\u00e4ist\u00e4 kirjoista kuitenkin p\u00e4\u00e4see jo jonkinlaiseen selvyyteen t\u00e4m\u00e4n suuren maanosan niin historiasta, luonnosta kuin nykyhetkest\u00e4kin. Ei tarvitse en\u00e4\u00e4 vain muistella vanhoja kouluaikaisia opetuksia. Kuitenkin Afrikan alue on niin laaja ja rikas, ett\u00e4 edes sen tajuaminen lienee ylivoimainen asia. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen osaa kuitenkin taas enemm\u00e4n arvostaa ihmisen sitkeytt\u00e4, el\u00e4m\u00e4n monimuotoisuutta ja kotimaan hyvi\u00e4 oloja.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Lukemani teos on tunnetun Afrikan kuvaajan matkakirja, jossa liikutaan paikallisilla kulkuneuvoilla maasta toiseen tavallisen kansan parissa. Kirja kuvaa yhden talven matkaa Mauritaniasta etel\u00e4\u00e4n rannikkoteit\u00e4 seuraillen Etel\u00e4-Afrikkaan ja sielt\u00e4 samalla tavalla kohti pohjoista aina Etiopiaan saakka. Matka vie kirjailijan 22 maahan, joilla jokaisella on oma historiansa, omat tapansa ja oma kulttuurinsa. N\u00e4ist\u00e4 h\u00e4n kertoo kirjassaan. Vaikka lukijan mielest\u00e4 suuri osa matkan ajasta kuluukin puskataksissa tai niiden mets\u00e4st\u00e4misess\u00e4, on kirjan anti toki paljon laajempi. Matkan aikana kirjailija pyrkii tutustumaan kunkin maan museoihin, n\u00e4ht\u00e4vyyksiin ja historiallisiin monumentteihin. Kirjassa h\u00e4n kertoo seikkaper\u00e4isesti niiden taustoista ja kuvaa maan johtajien edesottamuksia valta-asemassaan. Kuvaus ei aina ole n\u00e4ille kovin mairittelevaa, sill\u00e4 siirtomaa-ajan j\u00e4lkeen usea maa joutui k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n paitsi sis\u00e4llissodista niin my\u00f6s hirmuhallitsijoista, jotka kovalla k\u00e4dell\u00e4 yrittiv\u00e4t luoda maasta yhten\u00e4isen siin\u00e4 kuitenkaan onnistumatta. Kirjan kansien v\u00e4liss\u00e4 on pienoiskoossa Afrikan historia muinaisista Mansa Musan ja Etiopian keisarin ajoista nykyp\u00e4iv\u00e4n kansanjohtajiin. Kirjasta henkii my\u00f6s afrikkalaisen ihmisen luonne. Me t\u00e4\u00e4ll\u00e4 huokailemme siell\u00e4 vallitsevaa olojen karuutta, v\u00e4kivaltaa ja demokratian puutetta, mutta paikallinen ihminen el\u00e4ess\u00e4\u00e4n kaiken sen keskell\u00e4 ajattelee toisin. Kun h\u00e4nelle el\u00e4m\u00e4 tuo iloja ja suruja, h\u00e4n ottaa ne vastaan ja el\u00e4\u00e4 niiden kanssa siin\u00e4 hetkess\u00e4.<\/p>\n<p>Aikoinaan Vakkuri rakensi toisen kotinsa, Olkilinnan, Beninin pieneen valtioon Guinean lahden rannalle. Sinne h\u00e4n perusti my\u00f6s Villa Karon, suomalais-afrikkalaisen kulttuurikeskuksen, jossa monet kulttuurin edustajat ovat saaneet viett\u00e4\u00e4 aikaansa ty\u00f6skennellen ja tutustuen afrikkalaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sinne kirjailija nytkin matkaa, kotiin ja kaipaa taas uudelleen matkansa j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Kirja on puuduttava toisaalta fyysisen painonsa vuoksi, mutta my\u00f6s aika yksitoikkoisen koko ajan tapahtuvan etenemisens\u00e4 vuoksi. T\u00e4llaisiahan matkakirjat ovat, menn\u00e4\u00e4n samanlaisesta paikasta toiseen, kerrotaan samoja asioita vain toisin sanak\u00e4\u00e4ntein. Teemana voisi olla puskataksit, jotka ovat t\u00e4yteen ahdettuja, aina my\u00f6h\u00e4ss\u00e4, mit\u00e4 vain voi niiss\u00e4 tapahtua. Matkat ovat pitki\u00e4, p\u00f6lyisi\u00e4 ja tiet surkeimmista hiekkamontuista monikaistaisiin moottoriteihin. Aina on kiiruhdettava aikaisin aamulla johonkin laitakaupungin bensa-asemalle odottamaan seuraavaa pikkubussia tai kuorma-autoa tai linja-autoa. Usean tunnin odottelun j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n matkaan, kunhan ensin on tingitty matkan hinta kohtuulliseksi. Toinen kirjan toistuva teema on viisumit, joita kirjailija joutuu mets\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n suurl\u00e4hetyst\u00f6ist\u00e4 tai tulliasemilta p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen eteenp\u00e4in. Aina se ei onnistu ja niin vaaditaan joustavuutta matkan jatkumiseen.<\/p>\n<p>Parasta kirjassa ovat seikkaper\u00e4iset kuvaukset valtaapit\u00e4vist\u00e4 tai -pit\u00e4neist\u00e4. Muistan itse lapsuudestani, kuinka lehdiss\u00e4 kerrottiin Afrikan siirtomaiden itsen\u00e4istymisest\u00e4 ja niiden uusista hallitsijoista. Silloin j\u00e4iv\u00e4t mieleen Kenneth Kaunda, Ian Smith, Nyerere, Mobutu Sese Seko, Lumumba, Jomo Kenyatta, jonka poika on paraikaa ehdolla Kenian tulevaksi presidentiksi ja monet muut. Taitavasti kirjailija kutoo heid\u00e4t nykyp\u00e4iv\u00e4n johtajien kanssa samaan afrikkalaiseen verkkoon solmuina maiden historiaan. H\u00e4n ei tuomitse, mutta ei kiit\u00e4k\u00e4\u00e4n. Samassa kudelmassa ovat my\u00f6s l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4t Martti Rautasesta alkaen, Albert Schweitzer, tutkimusmatkaajat kuten Stanley ja valkoiset plantaasinomistajat niin Etel\u00e4-Afrikan apartheidalueilla kuin Kenian savanneillakin. Tekstiss\u00e4 vilahtelevat my\u00f6s nykyisten johtajien edesottamukset, kuten my\u00f6s viime aikaiset uutiset maiden t\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Uutiset maailmalta kulkevat kirjailijalle yst\u00e4vien tekstiviestein\u00e4: elet\u00e4\u00e4n arabikev\u00e4tt\u00e4, elet\u00e4\u00e4n Japanin tsunamia ja elet\u00e4\u00e4n Suomen kev\u00e4isi\u00e4 eduskuntavaaleja. Nekin antavat oman suolansa kerrontaan mustasta maanosasta ja sen historiasta. Kaikesta t\u00e4st\u00e4 muodostuu rikas ja v\u00e4rik\u00e4s kudelma, jota loppujen lopuksi oli ihan mukava lukea, vaikka kohta ei en\u00e4\u00e4 muistaisikaan yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Nimi\u00e4 ja paikkoja oli niin paljon, monet mahdottomia lukea oikein, monet tavalliselle suomalaiselle t\u00e4ysin tuntemattomia nyt ja ehk\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa. Kuitenkin, ehk\u00e4p\u00e4 nyt taas tied\u00e4n hieman enemm\u00e4n ihmisest\u00e4 ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><em>Vakkuri, Juha: Afrikan ymp\u00e4ri. Like, 2012. 683 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Kun viime vuoden joulukuussa k\u00e4vin Afrikassa, tuli polttava tarve lukea siit\u00e4 jotain enemm\u00e4n. Niinp\u00e4 tartuin tuoreeseen Juha Vakkurin kirjaan Afrikan ymp\u00e4ri innolla. Tilasin my\u00f6s Tuomo Niemel\u00e4n kirjan Vihre\u00e4 Afrikka, mutta se on valitettavasti viel\u00e4 l\u00e4hes kokonaan lukematta. N\u00e4ist\u00e4 kirjoista kuitenkin &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1030\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[161],"class_list":["post-1030","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-matka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1030","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1030"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1030\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1036,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1030\/revisions\/1036"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1030"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1030"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1030"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}