{"id":1048,"date":"2013-03-19T08:27:34","date_gmt":"2013-03-19T08:27:34","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1048"},"modified":"2013-03-27T22:04:31","modified_gmt":"2013-03-27T20:04:31","slug":"digitalisointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1048","title":{"rendered":"Digitalisointi"},"content":{"rendered":"

\"Hiirensammal2\"<\/a><\/p>\n

’Sanomalehdess\u00e4 (KSML 18.3.2013) oli laaja artikkeli museoiden siirtymisest\u00e4 digiaikaan. Siin\u00e4 olivat erityisen\u00e4 kohteena luonnontieteelliset kokoelmat. Sin\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4 kirjoitus her\u00e4tti my\u00f6s kysymyksi\u00e4, kuten varmaan tuleekin her\u00e4tt\u00e4\u00e4. Artikkelissa kerrottiin siit\u00e4 valtavasta urakasta, mik\u00e4 museoilla on, kun kymmenet miljoonat n\u00e4ytteet skannataan ja tiedostot siirret\u00e4\u00e4n tietokantoihin. Ty\u00f6n tarpeellisuudesta vallitsee laaja yhteisymm\u00e4rrys, mutta sen k\u00e4ytt\u00f6 onkin sitten eri asia.’<\/em><\/span><\/p>\n

\"kanervisara\"<\/a>Viereisess\u00e4 kuvassa on skannattuna kanervisara. Sen tunnistaa kuvasta, jos on lajin n\u00e4hnyt joskus n\u00e4ytteen\u00e4 tai maastossa. Itse olen n\u00e4hnyt sen siksi monta kertaa, ett\u00e4 tunnistan sen seisaaltaankin. Siit\u00e4 huolimatta digitaalisesta kuvasta ei n\u00e4e pullakoiden muotoa eik\u00e4 karvaisuutta, ei tukilehden rakennetta eik\u00e4 t\u00e4hk\u00e4suomujen v\u00e4rieroja. Siis m\u00e4\u00e4ritykseen tuosta skannatusta kuvasta ei ole. T\u00e4ss\u00e4 onkin minusta asian ongelma. M\u00e4\u00e4rityst\u00e4 varten tarvitaan aina n\u00e4yte. Kyseinen artikkeli kertoo digitalisoinnin yhten\u00e4 tavoitteena olevan sen, ettei en\u00e4\u00e4 tarvitse l\u00e4hetell\u00e4 hauraita n\u00e4ytteit\u00e4 tutkijoille ymp\u00e4ri maailman. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on tarpeen ainakin siin\u00e4 tapauksessa, ettei n\u00e4ytteell\u00e4 ole viel\u00e4 nime\u00e4. Yll\u00e4 on skannattu kuva sammaln\u00e4ytteest\u00e4, jonka ker\u00e4sin viikonvaihteessa auringon sulattamasta tienpenkasta. Sammal on siis m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Kun katsoo 400 diopterin tarkkuudella skannattua kuvaa, voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 sammal kuuluu hiirensammaliin (Bryum sp.<\/em>), mutta eip\u00e4 juuri muuta. Tai ainakaan min\u00e4 en pysty sit\u00e4 kuvasta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sammalen verso on viet\u00e4v\u00e4 mikroskoopin alle, sit\u00e4 on kasteltava, py\u00f6ritelt\u00e4v\u00e4, rikottava lehti\u00e4 erilleen ja tutkittava solukoita. Sittenkin voi olla, ettei laji selvi\u00e4, kun n\u00e4ytteess\u00e4 ei ole\u00a0iti\u00f6pes\u00e4kkeit\u00e4.<\/span><\/p>\n

Digitaalinen kuva, olkoon kuinka tarkka tahansa, ei korvaa n\u00e4ytett\u00e4 eik\u00e4 tutkijoiden p\u00f6yt\u00e4\u00e4 mikroskooppeineen. Niinp\u00e4 digitalisointi ei saa vaarantaa n\u00e4ytteiden keruuta eik\u00e4 tallentamista, nit\u00e4kin tarvitaan edelleen. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa poistaa alkuper\u00e4isn\u00e4ytteiden tutkimista, sill\u00e4 vain niist\u00e4 n\u00e4kee ne tuntomerkit, mill\u00e4 lajit erotetaan toisistaan. Olen vuosikymmenet katsellut yliopiston\u00e4ytteit\u00e4, hyvinkin vanhoja, ja hyvin usein sielt\u00e4 l\u00f6ytyy virheit\u00e4. M\u00e4\u00e4rityst\u00e4 ei ole aikoinaan tehty oikein, eik\u00e4 kukaan ole huomannut sit\u00e4 my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n korjata. Tuttujakin lajeja on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 uudelleen l\u00e4pi.<\/p>\n

Kokonaan toinen asia on sitten digitalisoinnin varmuus. Omassa p\u00f6yt\u00e4laatikossani lojuu edelleen lerppuja, korppuja, cd- ja dvd-levyj\u00e4, muistitikkuja ja hyl\u00e4ttyj\u00e4 muutaman gigan kovalevyj\u00e4. Kaikkia en saa en\u00e4\u00e4 auki enk\u00e4 niiden tiedostoja tutkittavakseni, yhteensopivat laitteet puuttuvat. Osa on rikki, tiedostorekisterit tuhoutuneina. Kuitenkaan n\u00e4iden tallenteiden,\u00a0vanhimpienkaan,\u00a0<\/span>teosta ei ole kulunut viel\u00e4 t\u00e4yteen kahtakymment\u00e4 vuotta.<\/p>\n

Yksi asia on my\u00f6s raha ja ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4. Jatkuvasti harrastaja t\u00f6rm\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritysoppaiden puutteeseen. Selitys kuulluu, ei ole tekij\u00f6it\u00e4, ei ole rahaa tehd\u00e4. Toimitin muutama vuosi sitten satoja sienin\u00e4ytteit\u00e4 yliopistolle\u00a0<\/span>ja kun sitten kyselin vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4, joko niiden m\u00e4\u00e4ritykset on saatu tarkastettua, sain kuulla, ettei\u00a0sellaiseen\u00a0<\/span>ole rahaa. Eli vasta sitten jotain tapahtuu, kun joku opiskelija haluaa tutkia juuri sit\u00e4 aluetta. Silloin h\u00e4nen on ensin tarkastettava l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ni n\u00e4ytteet ja vasta sen j\u00e4lkeen ne saattavat siirty\u00e4 osaksi digitalisoitua museokokoelmaa. Lehtiartikkelin mukaan\u00a0<\/span>t\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 digitalisointi vie aikaa t\u00e4m\u00e4n hetken resursseilla 20 vuotta. Siihen l\u00f6ytynee rahoitus, toivottavasti my\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6 ja saatavuus ty\u00f6n j\u00e4lkeenkin. Tuo aika on lyhyt, kun katselee museossa vanhaa kasvin\u00e4ytett\u00e4 vuodelta 1862, joka on aivan priima ja josta lajin pystyy m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n tavallisella suurennuslasilla. Toivottavasti samalla tavalla voi toimia digitalisoidun n\u00e4ytteen kanssa vuonna 2163 ja sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Sanomalehdess\u00e4 (KSML 18.3.2013) oli laaja artikkeli museoiden siirtymisest\u00e4 digiaikaan. Siin\u00e4 olivat erityisen\u00e4 kohteena luonnontieteelliset kokoelmat. Sin\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4 kirjoitus her\u00e4tti my\u00f6s kysymyksi\u00e4, kuten varmaan tuleekin her\u00e4tt\u00e4\u00e4. Artikkelissa kerrottiin siit\u00e4 valtavasta urakasta, mik\u00e4 museoilla on, kun kymmenet miljoonat n\u00e4ytteet skannataan ja tiedostot … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[330,309,331,332],"class_list":["post-1048","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleista","tag-digitalisointi","tag-keraily","tag-kokoelmat","tag-museot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1048","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1048"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1048\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1077,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1048\/revisions\/1077"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1048"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1048"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1048"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}