{"id":109,"date":"2010-11-19T17:59:56","date_gmt":"2010-11-19T15:59:56","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=109"},"modified":"2013-04-22T20:41:57","modified_gmt":"2013-04-22T18:41:57","slug":"aarnisammal","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=109","title":{"rendered":"Aarnisammal"},"content":{"rendered":"

\"aarnisammal<\/a><\/p>\n

’Lumi on jo peitt\u00e4nyt\u2026 kukat ja sammalet laaksoissa ja muuallakin. Niinp\u00e4 t\u00e4llainen luonnon tonkija voikin asettua ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4reen penkomaan viime kes\u00e4n saalista: havaintoja, n\u00e4ytteit\u00e4, kuvia. Niit\u00e4 onkin kertynyt tuhatm\u00e4\u00e4rin. Kuvan sammal oli minulle uusi mielenkiintoinen tuttavuus \u2013 eik\u00e4 v\u00e4hiten nimens\u00e4 vuoksi.’<\/em><\/span><\/p>\n

\n

Aarnisammal<\/a> ei ole suuren suuri eik\u00e4 pienen pieni, vaan sopivan kokoinen koloonsa, jossa se kasvaa. Tuo sentin korkuinen hauskann\u00e4k\u00f6inen sammal ei ole miss\u00e4\u00e4n kovin yleinen eik\u00e4 runsas, mutta se on saanut ihmiset miettim\u00e4\u00e4n. Sen luontaiset kasvupaikat ovat aarnialueilla, josta lienee sen nimikin per\u00e4isin ellei usko mytologioihin. Aarnialueen tuulenkaatojen juuripaakuista sit\u00e4 kannattaa etsi\u00e4. Siell\u00e4 se piileskelee kolojen pohjahiekoilla. Toinen kasvualue on kallionkoloissa syv\u00e4ll\u00e4 kolon per\u00e4ll\u00e4 varjossa ja suojassa. T\u00e4llainen kasvusto on kuvassakin.<\/p>\n

Mist\u00e4 tuo sammal sitten on\u00a0saanut\u00a0nimens\u00e4. Aarni on vanhan perinteen mukaan haltija, joka vahtii kulta-aarretta, aarnihautaa. Sinne peikot ovat haudaneet kultansa suojaan rosvoilta ja juhannusy\u00f6n\u00e4 uskottiin aarnivalkean syttyv\u00e4n t\u00e4llaisen aarrehaudan p\u00e4\u00e4lle. Mik\u00e4 sitten oli peikonkultaa? Samaisten perinteiden mukaan kallionkoloissa ja onkaloissa hohti himme\u00e4\u00e4 valoa, joka oli peikonkultaa ja jos tavallinen ihminen\u00a0koski\u00a0siihen,\u00a0niin kulta hajosi tomuksi ja sormiinsa sai pelkk\u00e4\u00e4 hiekkaa.<\/p>\n

Siis Peikonkulta hoti valoa. Sit\u00e4 tekee my\u00f6s aarnisammal. T\u00e4ll\u00e4 sammalella on ominaisuus, jota muilla sammalilla ei ole, sen alkeisvarsikko hohtaa tosiaan heikkoa valoa. Alkeisvarsikko on sammalen alku, joka syntyy iti\u00f6n it\u00e4misest\u00e4 ja t\u00e4st\u00e4 alkeisrihmasta kasvaa sitten sammalkasvi. Aarnisammalella t\u00e4m\u00e4 alkeisvarsikko on pitk\u00e4ik\u00e4inen ja sill\u00e4 on valoa tuottava ominaisuus. Se on kuitenkin niin pieni, ettei sit\u00e4 voi ottaa k\u00e4teens\u00e4, vaan se hajoaa ja sekoittuu tomuun eli sammuu. N\u00e4in peikkojen kulta kest\u00e4\u00e4 vain sen aikaa, kun se saa olla rauhassa onkalossaan.<\/p>\n

Itse en ole koskaan n\u00e4hnyt peikonkultaa, joten en osaa sanoa, pystyyk\u00f6 sen valossa lukemaan tai n\u00e4keek\u00f6 sit\u00e4 lainkaan. Olen my\u00f6s ihmetellyt sen tarkoitusta. Yleens\u00e4 luonnossa kaikella on tarkoituksensa. Kukat houkuttelevat v\u00e4reill\u00e4\u00e4n ja tuoksullaan p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4\u00e4, kiiltomato per\u00e4p\u00e4\u00e4ns\u00e4 valolla puolisoa. Mutta mit\u00e4 houkuttelee aarnisammalen alkeisvarsikko valollaan? Se tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 valo ei ole kemiallinen reaktio niin kuin esimerkiksi mesisienen rihmaston v\u00e4h\u00e4inen hohtaminen, vaan se johtuu alkeisvarsikon linssim\u00e4isist\u00e4 soluista, jotka heijastavat tehokkaasti valoa. Jos joku tiet\u00e4\u00e4 vastauksen t\u00e4h\u00e4n pohdintaan, niin kertokoon.<\/p>\n

Onko siis aarni-haltija antanut nimen sammalelle, sammal aarnialueelle ja lopuksi se itse on asettunut sinne asumaan ja saanut oman nimens\u00e4? N\u00e4in voimme kiert\u00e4\u00e4 nimist\u00f6keh\u00e4\u00e4 ymp\u00e4ri ja edelleen. Kyll\u00e4 kielemme on rikas.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Lumi on jo peitt\u00e4nyt\u2026 kukat ja sammalet laaksoissa ja muuallakin. Niinp\u00e4 t\u00e4llainen luonnon tonkija voikin asettua ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4reen penkomaan viime kes\u00e4n saalista: havaintoja, n\u00e4ytteit\u00e4, kuvia. Niit\u00e4 onkin kertynyt tuhatm\u00e4\u00e4rin. Kuvan sammal oli minulle uusi mielenkiintoinen tuttavuus \u2013 eik\u00e4 v\u00e4hiten nimens\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":13,"footnotes":""},"categories":[4,8],"tags":[74,312,280],"class_list":["post-109","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luopioinen","category-sammalet-luopioinen","tag-kallio","tag-lehtisammal","tag-uhanalainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=109"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1592,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions\/1592"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}