{"id":1123,"date":"2013-04-16T11:24:04","date_gmt":"2013-04-16T09:24:04","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1123"},"modified":"2013-04-16T11:24:04","modified_gmt":"2013-04-16T09:24:04","slug":"nakertaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1123","title":{"rendered":"Nakertaja"},"content":{"rendered":"

\"majava\"<\/a><\/p>\n

’Kev\u00e4\u00e4n viimeisten hankien aikaan t\u00f6rm\u00e4sin kuvan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4kyyn. Joku on nakertanut puun poikki aivan oman laiturini l\u00e4heisyydest\u00e4. Jyrsint\u00e4j\u00e4ljist\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6 on tehty jo vuosi kaksi sitten. En ole tuota kuitenkaan aikaisemmin huomannut. Seudulla majavat ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet 2000-luvulla ja etsineet aktiivisesti uusia pesim\u00e4lampia. Niinp\u00e4 kuvan kaltaisia puita n\u00e4kee pienten j\u00e4rvien rannoilla yhten\u00e4\u00e4n. En olisi kuitenkaan uskonut, ett\u00e4 aivan kyl\u00e4n keskustaan tullaan mets\u00e4t\u00f6ihin.’<\/em><\/span><\/p>\n

Alkuper\u00e4inen majavamme mets\u00e4stettiin sukupuuttoon 1860-luvulla. Sen kohtaloksi muodostui el\u00e4imen rasvapitoinen komea turkki, joka suojaa sit\u00e4 kylm\u00e4lt\u00e4 pitkin\u00e4 talvikuukausina ja on samasta syyst\u00e4 ollut suosittu raaka-aine my\u00f6s ihmisen vaatetuksessa. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kovaa keskustelua turkisel\u00e4inten oikeuksista ja ihmisen vastuusta niiden suhteen, 1800-luvulla toimittiin luonnonel\u00e4inten mets\u00e4styksess\u00e4 t\u00e4ysin vastuuttomasti. Silloin varmaankin majavan turkki tuli hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kylm\u00e4\u00e4 vastaan, t\u00e4n\u00e4\u00e4n turkis menee suurelta osin koristeeksi. Kumpi sitten on eettisemp\u00e4\u00e4, koristaa vai h\u00e4vitt\u00e4\u00e4?<\/p>\n

Majava palautettiin Suomen luontoon 1930-luvulla. Istutukset tentiin silloinkin mets\u00e4stysmieless\u00e4. Ajateltiin, ett\u00e4 n\u00e4in saadaan valtavalle mets\u00e4st\u00e4jien ammatti- ja harrastajakunnalle ammuttavaa. Osa majavista tuotiin Norjasta, osa Pohjois-Amerikasta. Silloin ei tiedetty niiden olevan eri lajia, jotka eiv\u00e4t risteydy kesken\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 meill\u00e4 asustaakin nyky\u00e4\u00e4n kaksi majavalajia: pohjoisamerikkalainen kanadanmajava (Castor canadensis<\/em>) ja Norjasta tuotu euroopanmajava (Castor fiber<\/em>). Kanadanmajava on levitt\u00e4ytynyt istutuspaikaltaan S\u00e4\u00e4mingilt\u00e4 l\u00e4hes koko Etel\u00e4- ja Keski-Suomeen ja niit\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n 10 000 – 15 000 kpl. Euroopanmajava istutettiin usealle paikkakunnalle, mutta nyky\u00e4\u00e4n sit\u00e4 esiintyy vain Tornionjoella, H\u00e4meess\u00e4 ja Satakunnassa. Se on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi eik\u00e4 niit\u00e4 liene maassamme tuhattakaan el\u00e4int\u00e4. Syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 se h\u00e4vi\u00e4\u00e4 kilpailussa kanadalaiselle serkulleen. Lajeja on vaikea erottaa toisistaan luonnossa, koska\u00a0erot ovat\u00a0<\/span>ulkoisia mittoja ja ne ovat aina suhteellisia.<\/p>\n

Enp\u00e4 siis tied\u00e4, kumpi majava puun j\u00e4rvell\u00e4mme on katkaissut. Lammilla oleva Evon mets\u00e4 oli yksi euroopanmajavan istutuspaikoista. Sinne ei meid\u00e4n j\u00e4rvelt\u00e4 ole matkaa kuin reilut parikymment\u00e4 kilometri\u00e4. Piankos sitke\u00e4 elikko tuon matkan juoksee. Todellisuudessa taitaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olla niin, ett\u00e4 kaikki etel\u00e4isen H\u00e4meen majavat ovat kanadalaista alkuper\u00e4\u00e4. Kuka sen kuitenkaan varmuudella sanoo, hampaanj\u00e4ljist\u00e4 niit\u00e4 ei pysty erottamaan.<\/p>\n

Aina kohdatessani majavan j\u00e4lki\u00e4 luonnossa ihmettelen el\u00e4imen viisautta ja sinnikkyytt\u00e4. Siin\u00e4 on meille todellinen esikuva. Puun t\u00e4m\u00e4 metsuri osaa kaataa paremmin kuin min\u00e4, aina oikeaan suuntaan. Se osaa kaivaa kanavia kuin paraskin arkkitehti uittaakseen rungot avoveteen. Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4 pieni rakennusmestari suunnittelee ja toteuttaa patorakennelmansa sellaisella tarkuudella, ettei ihminen siihen tunnu pystyv\u00e4n. Itse en saanut patoa edes rikki, kun yritin suojella mets\u00e4\u00e4ni tulvan alta. Majavan pes\u00e4kin on kaikessa karuudessaan mestariluokan ty\u00f6n\u00e4yte, jossa el\u00e4imen on hyv\u00e4 viett\u00e4\u00e4 talvinen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 turvassa vihollisilta ja pakkaselta. Elintarvikehuollonkin t\u00e4m\u00e4 otus taitaa ja osaa s\u00e4il\u00f6\u00e4 talveksi tarpeeksi tuoretta sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 ruokavarastoihinsa. Kunnioitettava el\u00e4in, jonka soisi menestyv\u00e4n. Ristiriitaa kuitenkin on, juuri patojen aiheuttamien mets\u00e4tuhojen vuoksi. Isoj\u00e4rven kansallispuistossa katselin majavanpatoa tyytyv\u00e4isen\u00e4, omassa mets\u00e4ss\u00e4 en. N\u00e4in olemme raadollisia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kev\u00e4\u00e4n viimeisten hankien aikaan t\u00f6rm\u00e4sin kuvan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4kyyn. Joku on nakertanut puun poikki aivan oman laiturini l\u00e4heisyydest\u00e4. Jyrsint\u00e4j\u00e4ljist\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6 on tehty jo vuosi kaksi sitten. En ole tuota kuitenkaan aikaisemmin huomannut. Seudulla majavat ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet 2000-luvulla ja … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[148,343,342],"class_list":["post-1123","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elaimet","tag-luonnonsuojelu","tag-metsatys","tag-uhanalaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1123","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1123"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1123\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1131,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1123\/revisions\/1131"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1123"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1123"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1123"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}