{"id":119,"date":"2010-12-11T22:19:22","date_gmt":"2010-12-11T20:19:22","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=119"},"modified":"2013-04-22T20:33:13","modified_gmt":"2013-04-22T18:33:13","slug":"uhanalaiset-2010","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=119","title":{"rendered":"Uhanalaiset 2010"},"content":{"rendered":"

\"uhiskirja\"<\/a>’T\u00e4m\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n kirja-arvostelu, koska en ole viel\u00e4 ehtinyt lukea joulukuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n julkaistua mietint\u00f6\u00e4 kokonaan. Selailukin teett\u00e4\u00e4 jo paljon ty\u00f6t\u00e4 ja kaikesta huomaa, kuinka valtavasti tietoa kirjaan sis\u00e4ltyy. Lukemattomat ovat ne yksitt\u00e4iset havainnot, jotka lopulta muodostavat sen tietokannan, josta kootaan kirjan lajien statukset. Varmaankin saan kulumaan monta iltaa t\u00e4m\u00e4n teoksen kahlaamisessa, koska siin\u00e4 on kaikkineen 685 sivua.’<\/em><\/span><\/p>\n

Selailin kirjaa l\u00e4hinn\u00e4 kasvien osalta ja ajattelin samalla Luopioisten kasvillisuutta. Kirjahan k\u00e4sittelee uhanalaisuutta valtakunnallisesti ja alueelliset uhanalaisselvitykset tulevat vasta my\u00f6hemmin. Kuitenkin t\u00e4t\u00e4 voi jo nyt verrata vuoden 2000 selvitykseen. Paljon on muuttunut, vaikka paljon on ennallaankin. Kun kirjaa selailee, niin tulee taas mieleen, ett\u00e4 jospa me tiet\u00e4isimme yht\u00e4 paljon tavallisistakin kasveista kuin saamme tietoa uhanalaisista, niin se olisi hienoa. Uhanalaisista on julkaistu kirjoja ja artikkeleita pilvin pimein, mutta esimerkiksi kunnon suomenkielist\u00e4 lajitasolle menev\u00e4\u00e4 j\u00e4k\u00e4l\u00e4- tai sammalkirjaa saadaan edelleen odottaa.<\/p>\n

Suomessa tavataan yli kolme ja puoli tuhatta kasvilajia, joista noin 1200 lajia on alkuper\u00e4isi\u00e4 tai muinaistulokkaita. N\u00e4ist\u00e4 lajeista t\u00e4ss\u00e4 kirjassa luokitellaan silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4viksi (NT), vaarantuneiksi (VU), eritt\u00e4in uhanalaisiksi (EN) tai \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaisiksi (CR) yli 27 %. T\u00e4ss\u00e4 nelj\u00e4nness\u00e4 arvioinnissa tutkittu lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 on suurempi kuin edelt\u00e4jiss\u00e4\u00e4n, jopa prosentuaalisesti suurempi kuin vastaavassa ruotsalaisessa arvioinnissa. Kasvien osalta uhanalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on vuoteen 2000 verrattuna kasvanut 17 ja silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4 29 lajilla. Uusia uhanalaisia on 29 ja silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vi\u00e4 46 lajia. Joukossa on monia erikoisempien elinymp\u00e4rist\u00f6jen, kuten soiden, merenrantojen perinnebiotooppien sek\u00e4 kalkkikallioiden lajeja. T\u00e4m\u00e4 johtuu n\u00e4iden biotooppien muuttumisesta: niityt kasvavat umpeen, rannat pusikoituvat, suot muutetaan energiaksi. Varsinkin ravinteiset suot alkavat olla jo biotooppinakin uhanalaisia. Huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n tapahtui kymmenen vuoden aikana luokituksen muutosta toiseen suuntaan.<\/p>\n

Luopioisten listalla on tapahtunut seuraavia muutoksia: S\u00e4\u00e4skenvalkku<\/a> (Malaxis monophyllos)<\/em> on siirretty vaarantuneista eritt\u00e4in uhanalaisiin, punak\u00e4mmekk\u00e4<\/a> (Dactylorhiza incarnata<\/em>) on siirretty silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vist\u00e4 vaarantuneisiin. Uusia silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vi\u00e4 on tullut per\u00e4ti yksitoista lajia: Laskospoimulehti<\/a> (Alchemilla plicata<\/em>), ahokissank\u00e4p\u00e4l\u00e4<\/a> (Antennaria dioica<\/em>), pohjanmasmalo<\/a> (Anthyllis vulneraria <\/em>subsp. lapponica<\/em>), hentosara<\/a> (Carex disperma<\/em>), kaislasara<\/a> (Carex rhynchophysa<\/em>), sarjatalvikki<\/a> (Chimaphila umbellata<\/em>), suovalkku<\/a> (Hammarbya paludosa<\/em>), kes\u00e4maitiainen<\/a> (Leontodon hispidus<\/em>), j\u00e4kki<\/a> (Nardus stricta<\/em>), korpinurmikka<\/a> (Poa remota<\/em>) ja kellotalvikki<\/a> (Pyrola media<\/em>). Yksik\u00e4\u00e4n laji Luopioisissa ei ole parantanut asemaansa luokituksessa.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 tietoja pit\u00e4\u00e4 nyt sulatella. En ainakaan itse ole n\u00e4iden kaikkien lajien kohdalla huomannut Luopioisissa selv\u00e4\u00e4 muutosta huonompaan suuntaan. Varsinkin hentosara on edelleen melko yleinen, kaislasara jopa valtakasvi joissain ojissa ja kellotalvikkia olen tavannut viime kes\u00e4nkin aikana useasta ruudusta. Ensi kes\u00e4n\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kuitenkin on pidett\u00e4v\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 niin kuin ohje kuuluu. Uhanalaisstatuksen saaneista tulisi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kentt\u00e4kortti ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ELY-keskuksen Hertta-tiedostoon. Enp\u00e4 ole itse aina ehtinyt ja jaksanut niit\u00e4 lomakkeita t\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4 jatkossa olisi ter\u00e4st\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Mielenkiintoista ja huolestuttavaa t\u00e4ss\u00e4 kaikessa on se, ett\u00e4 aina uudessa mietinn\u00f6ss\u00e4 lajeja tulee\u00a0uhanalaisten joukkoon\u00a0entist\u00e4 enemm\u00e4n. Tarkoittaako t\u00e4m\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 lajit todella harvinaistuvat tuota vauhtia, vai saadaanko niist\u00e4 vain nyky\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n tietoa? T\u00e4t\u00e4kin on syyt\u00e4 pohtia ja palata asiaan, sitten kun teen kasvistosivuille seuraavan p\u00e4ivityksen. Sen aika alkaa olla k\u00e4sill\u00e4, mutta viime kes\u00e4n havainnot eiv\u00e4t ole viel\u00e4 kartoissa, joten odottanen niit\u00e4 ensin.<\/p>\n

Kyseinen kirja:\u00a0Rassi, P., Hyv\u00e4rinen, E., Jusl\u00e9n, A. & Mannerkoski, I. (toim.\/eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus \u2013\u00a0Punainen kirja 2010. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 & Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, Helsinki. 685 s.<\/em><\/p>\n

Kirjan voi tilata Suomen Ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta tai ladata pdf-tiedostona ymp\u00e4rist\u00f6.fi-sivustolta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’T\u00e4m\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n kirja-arvostelu, koska en ole viel\u00e4 ehtinyt lukea joulukuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n julkaistua mietint\u00f6\u00e4 kokonaan. Selailukin teett\u00e4\u00e4 jo paljon ty\u00f6t\u00e4 ja kaikesta huomaa, kuinka valtavasti tietoa kirjaan sis\u00e4ltyy. Lukemattomat ovat ne yksitt\u00e4iset havainnot, jotka lopulta muodostavat sen tietokannan, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[274,279,280],"class_list":["post-119","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luopioinen","tag-tietokirja","tag-tutkimus","tag-uhanalainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/119","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=119"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/119\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":955,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/119\/revisions\/955"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=119"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=119"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=119"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}