{"id":139,"date":"2011-03-09T13:27:28","date_gmt":"2011-03-09T11:27:28","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=139"},"modified":"2013-04-22T16:27:23","modified_gmt":"2013-04-22T14:27:23","slug":"rahkasammalvuosi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=139","title":{"rendered":"Rahkasammalvuosi"},"content":{"rendered":"

\"rahka1\"<\/a><\/p>\n

’Vaikka pakkanen paukkuu edelleen ainakin \u00f6isin, alkavat sammalet jo her\u00e4ill\u00e4. Katselin hiihtolenkill\u00e4 kallionkylke\u00e4, josta nousi lumen sulaessa h\u00f6yry\u00e4 ja samalla paljastui kalliohyllylt\u00e4 ensimm\u00e4iset sammalet ihailtavaksi. Kuvan kangasrahka<\/a> aloittaa yhteytt\u00e4misen heti, kun s\u00e4\u00e4 sen sallii ja sen vesis\u00e4ili\u00f6in\u00e4 toimivat rahkasolut pystyv\u00e4t pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n vett\u00e4. Kev\u00e4t tulee!’<\/em><\/span><\/p>\n

Luonnonsuojeluliitossa valittiin vuoden 2011 lajiryhm\u00e4ksi rahkasammalten suku. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on maamme suomaisemassa oleellinen kasviryhm\u00e4, sill\u00e4 suuri osa soiden pintakasvillisuudesta ja turpeesta muodostuu juuri rahkasammalista. Meist\u00e4 tavallisista tallaajista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on vain yksi laji, ehk\u00e4 ainoastaan muutamalla v\u00e4rimuodolla el\u00e4v\u00f6itettyn\u00e4, mutta todellisuudessa Suomestakin l\u00f6ytyy per\u00e4ti 40 erilaista rahkasammalta. Itse olen n\u00e4hnyt niist\u00e4 ehk\u00e4 kolmisenkymment\u00e4. Monet ovat lajilleen vaikeasti m\u00e4\u00e4ritett\u00e4viss\u00e4, mutta on joukossa aivan selvi\u00e4kin, omann\u00e4k\u00f6isi\u00e4\u00e4n lajeja.<\/p>\n

Kun viime kes\u00e4n\u00e4 kokosin sammalsivuja kasvisivujeni jatkoksi, menin kes\u00e4kuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Luopioisten Kurkisuon laitaan tutustuakseni rahkasammalten maailmaan. K\u00e4vin hakemassa suota kourallisen rahkasammalia ja toin sen ’rantaan’ tutkittavaksi. N\u00e4in etsin ja kuvasin yhden aamup\u00e4iv\u00e4n aikana suolta toistakymment\u00e4 lajia. Monet lajit ovat tunnistettavissa ulkon\u00e4k\u00f6ns\u00e4 avulla, mutta muutamia piti katsella joko suurennuslasin tai mikroskoopin l\u00e4pi ennen kuin lajim\u00e4\u00e4ritys varmistui.<\/p>\n

Rahkasammalissa ei ole montaakaan uhanalaista lajia, mutta jos suot hupenevat entiseen tahtiin, saattaa tilanne muuttua. Nyt kun puhutaan paljon hiilijalanj\u00e4ljist\u00e4 ja hiilivarastoista, tuntuu k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 edelleen tuhotaan n\u00e4it\u00e4 hiilen pid\u00e4tt\u00e4miseen erikoistuneita yhteis\u00f6j\u00e4. Rahkasammal varastoi paitsi itseens\u00e4 vett\u00e4, my\u00f6s hiilt\u00e4 turpeeseen suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4. J\u00e4\u00e4kaudesta l\u00e4htien hiili on ollut kiinni yh\u00e4 paksunevassa turvepatjassa ja niinp\u00e4 suot pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4tkin sit\u00e4 esimerkiksi metsien maaper\u00e4\u00e4n verrattuna yli nelinkertaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n (5700 miljoonaa tonnia \/ 1300 miljoonaa tonnia). Suon ojitus h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n varaston ja turpeen poltto p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 sen ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"rahka2\"<\/a><\/p>\n

Oma suosikkini rahkasammalisssa on korpirahka<\/a>. Sen viisisakaraista t\u00e4hte\u00e4 muistuttavat latvatupsut saattavat rehev\u00e4ss\u00e4 korvessa peitt\u00e4\u00e4 alleen laajoja aloja. T\u00e4llainen vihre\u00e4 tasainen matto houkuttaa istahtamaan, mutta sit\u00e4 ei pid\u00e4 tehd\u00e4. Matto pett\u00e4\u00e4 ja alla on silkkaa vett\u00e4, joskus hyvinkin syv\u00e4\u00e4. Usein olen saanut kaataa vett\u00e4 saappaasta pett\u00e4v\u00e4n korpirahkam\u00e4tt\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\"rahka3\"<\/a><\/p>\n

Toinen suosikkini on viitarahka<\/a>. Sen yhten\u00e4iset pehme\u00e4t kasvustopeitteet l\u00f6ytyv\u00e4t usein lampien soistuneista reunametsist\u00e4. Kuvassa kasvi on ’kukalla’. Rahkasammalten iti\u00f6pes\u00e4kkeet ovat pallonmuotoisia ja joillakin lajeilla, kuten viitarahkalla, niit\u00e4 kehittyy keskikes\u00e4ll\u00e4 runsaasti. Viitarahkam\u00e4tt\u00e4\u00e4lle saa rauhassa astua, sill\u00e4 sen pehme\u00e4n kasvuston alta l\u00f6ytyy usein kovaa maata.<\/p>\n

Kun kerran t\u00e4m\u00e4 vuosi on arvovaltaisella taholla valittu rahkasammalten teemavuodeksi, voisi niit\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 etsi\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Luopioisten kartoituksessa l\u00f6ydettyj\u00e4 rahkoja on nyt kaksikymment\u00e4 lajia ja kun katsoin toiset kaksikymment\u00e4 kirjallisuudesta, l\u00f6ysin kuusi sellaista, jotka varmuudella siell\u00e4 kasvavat, mutta joita en ole viel\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt. Eip\u00e4 siis muuta kuin ensi kes\u00e4n\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n, jotta syksyll\u00e4 voin palata asiaan hyvin uutisin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Vaikka pakkanen paukkuu edelleen ainakin \u00f6isin, alkavat sammalet jo her\u00e4ill\u00e4. Katselin hiihtolenkill\u00e4 kallionkylke\u00e4, josta nousi lumen sulaessa h\u00f6yry\u00e4 ja samalla paljastui kalliohyllylt\u00e4 ensimm\u00e4iset sammalet ihailtavaksi. Kuvan kangasrahka aloittaa yhteytt\u00e4misen heti, kun s\u00e4\u00e4 sen sallii ja sen vesis\u00e4ili\u00f6in\u00e4 toimivat rahkasolut pystyv\u00e4t … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":31,"footnotes":""},"categories":[4,8],"tags":[82,148,240,256],"class_list":["post-139","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luopioinen","category-sammalet-luopioinen","tag-kartoitus","tag-luonnonsuojelu","tag-sammalet","tag-suo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/139","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=139"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/139\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1554,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/139\/revisions\/1554"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=139"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=139"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=139"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}