{"id":152,"date":"2011-03-31T19:16:53","date_gmt":"2011-03-31T17:16:53","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=152"},"modified":"2013-04-22T14:53:20","modified_gmt":"2013-04-22T12:53:20","slug":"suomen-jakalaopas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=152","title":{"rendered":"Suomen j\u00e4k\u00e4l\u00e4opas"},"content":{"rendered":"


\n\"jakalaopas_kansi\"<\/a>’Kev\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4nastinen ilouutionen numero yksi on ollut uuden j\u00e4k\u00e4l\u00e4oppaan ilmestyminen \u2013 vihdoinkin. Olen monesti murissut, kun uhanalaiskirjoja kyll\u00e4 ilmestyy l\u00e4j\u00e4p\u00e4in, mutta tavallisia perusoppaita ei tahdota saada aikaan ei niin mill\u00e4\u00e4n. Kuitenkin me, jotka emme ole alan ammattilaisia, tarvitsemme perustietoa, jotta voimme erottaa sitten ne harvinaisuudetkin. J\u00e4k\u00e4lien osalta t\u00e4m\u00e4 puute on nyt vihdoin korjattu. Edellisest\u00e4 j\u00e4k\u00e4l\u00e4kasviosta ehtikin kulua jo melkein viisikymment\u00e4 vuotta. Oppikouluaikaisen biologianopettajani Rainar Hakulisen kirja on kyll\u00e4 hyllyss\u00e4ni, mutta sen k\u00e4ytt\u00e4minen ei ole en\u00e4\u00e4 aikoihin ollut riitt\u00e4v\u00e4\u00e4.’<\/em><\/span><\/p>\n

Suomen j\u00e4k\u00e4l\u00e4opas on kaunis teos. Itse kuvatessani j\u00e4k\u00e4li\u00e4 olen aina ihaillut niiden v\u00e4rien ja muotojen rikkautta. Kun katsoo sateen kostuttamaa puun kylke\u00e4 tai tihkuvetist\u00e4 kalliopintaa, ei voi kuin ihmetell\u00e4 sit\u00e4 rikkautta, mink\u00e4 j\u00e4k\u00e4l\u00e4t pinnoille loihtivat. Kirjassa on loistavia kuvia, vaikka tietenkin aina haluaisi enemm\u00e4n. Nyt jokaisesta lajista on yksi kuva ja yleisosassa joitakin lis\u00e4\u00e4. Kuvien tarkkuus riitt\u00e4\u00e4 joissakin tapauksissa jopa m\u00e4\u00e4ritykseen, ainakin niist\u00e4 p\u00e4\u00e4see jyv\u00e4lle, mist\u00e4 lajia tulee etsi\u00e4. Kuviin onkin kirjassa kiinnitetty erityist\u00e4 huomiota, mik\u00e4 on hyv\u00e4 asia.<\/p>\n

Kirja esittelee noin nelj\u00e4sosan maamme j\u00e4k\u00e4list\u00e4 eli kaikki lehtim\u00e4iset ja pensasmaiset j\u00e4k\u00e4l\u00e4t, sek\u00e4 muutamia helppoja rupij\u00e4k\u00e4li\u00e4, joilla on esimerkiksi indikaattoriarvoa laskettaessa kasvupaikan suojeluarvoa,\u00a0yhteens\u00e4 481 lajia. Rupij\u00e4k\u00e4l\u00e4t on j\u00e4tetty pois, koska kirja olisi paisunut valtavasti ja lis\u00e4ksi ne ovat usein vain ryhm\u00e4n asiantuntioiden lajilleen m\u00e4\u00e4ritett\u00e4viss\u00e4. Sille ei kuitenkaan voi mit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ne harrastajaakin kiinnostavat. Jokaisesta lajista on ensin ulkon\u00e4k\u00f6esittely, sitten lajin kemiallinen rakenne, kasvupaikat ja levinneisyys. Lopuksi kerrotaan viel\u00e4 lajista yleist\u00e4 ja esitell\u00e4\u00e4n ne lajit, johon sen voi sekoittaa.<\/p>\n

Monesti, kun ryhtyy jotain j\u00e4k\u00e4l\u00e4lajia m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ei osaa asettaa sit\u00e4 edes oikeaan lajiryhm\u00e4\u00e4n, sukuun tai heimoon. Kirjassa on m\u00e4\u00e4rityskaavat sellaisista suvuista, joissa on lajeja enemm\u00e4n kuin nelj\u00e4. Lis\u00e4ksi kirjan lopussa on yksi m\u00e4\u00e4rityskaava, jolla voi selvitt\u00e4\u00e4 karvemaisia j\u00e4k\u00e4li\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4, sill\u00e4 ainakin itsell\u00e4 on k\u00e4ynyt niin, ett\u00e4 saatan p\u00e4\u00e4ty\u00e4 hienoon ja harvinaiseen lajiin, kunnes huomaankin, ett\u00e4 se on ihan eri suvun laji ja kaiken lis\u00e4ksi tuiki tavallinen. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi koko taksonomia on ollut viime aikoina k\u00e4ymistilassa, kun sukuja on pilkottu pienemmiksi ja lajien nimi\u00e4 vaihdettu uusien tietojen valossa. Heimotasohan on edelleen sekaisin eik\u00e4 kirjassa siksi lajeja olekaan esitelty heimoj\u00e4rjestyksess\u00e4 vaan sukujen aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n

Kirjassa on my\u00f6s lajien levinneisyyskartat luonnonmaakuntajaolla. T\u00e4m\u00e4kin on hyv\u00e4 asia, sill\u00e4 nyt voi heti heitt\u00e4\u00e4 vain karttaa vilkaisemalla osan lajeista sivuun, kun m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 EH-alueen j\u00e4k\u00e4li\u00e4. Tuskin siell\u00e4 tavallisessa mets\u00e4ss\u00e4 kasvaa mit\u00e4\u00e4n tunturij\u00e4k\u00e4li\u00e4. Toisaalta joidenkin lajien suhteen saa olla tarkkana, sill\u00e4 vaikka lajit onkin merkitty maakunnittain, niin niiden paikkatietoihin tulee jatkuvasti uusia tietoja ja levinneisyydet saattavat vaihdella. L\u00f6ysinp\u00e4 kirjasta yhden omankin l\u00f6yd\u00f6kseni, jonka olin unohtanut ilmoittaa ja niinp\u00e4 PH-alueella ei ole merkint\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4pi\u00f6kilpij\u00e4k\u00e4l\u00e4st\u00e4 (Dermatocarpon meiophyllizum<\/em>), jonka l\u00f6ysin Jyv\u00e4skyl\u00e4n Lepp\u00e4veden luodolta muutama vuosi sitten hiihtoretkell\u00e4. Olisihan sekin tieto siell\u00e4 saanut olla, mutta t\u00e4st\u00e4 k\u00f6mm\u00e4hdyksest\u00e4 saan syytt\u00e4\u00e4 vain itse\u00e4ni.<\/p>\n

Kirjoitusvirheit\u00e4 tai muita ep\u00e4olennaisuuksia en ole ryhtynyt kirjasta etsim\u00e4\u00e4n. Minulle se tulee olemaan seuraavat vuodet j\u00e4k\u00e4l\u00e4maailman raamattu ja kulumaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, vaikka t\u00e4ytyy sanoa sen miinukseksi, ett\u00e4 kirja painaa aivan tolkuttomasti maastoon kannettavana, mutta tieto painaa eik\u00e4 pid\u00e4 valittaa.<\/p>\n

Stenroos, S., Ahti, T., Lohtander, K. ja Myllys. L. (toim.): Suomen j\u00e4k\u00e4l\u00e4opas (2011). Norrlinia 21: 1 – 534. Kasvimuseo. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kev\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4nastinen ilouutionen numero yksi on ollut uuden j\u00e4k\u00e4l\u00e4oppaan ilmestyminen \u2013 vihdoinkin. Olen monesti murissut, kun uhanalaiskirjoja kyll\u00e4 ilmestyy l\u00e4j\u00e4p\u00e4in, mutta tavallisia perusoppaita ei tahdota saada aikaan ei niin mill\u00e4\u00e4n. Kuitenkin me, jotka emme ole alan ammattilaisia, tarvitsemme perustietoa, jotta … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":18,"footnotes":""},"categories":[13,2],"tags":[64,279],"class_list":["post-152","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jakalat-luopioinen","category-kirja-arvioinnit","tag-jakalat","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/152","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=152"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/152\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":154,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/152\/revisions\/154"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=152"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=152"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=152"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}