{"id":155,"date":"2011-04-14T10:00:36","date_gmt":"2011-04-14T08:00:36","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=155"},"modified":"2013-04-22T14:51:00","modified_gmt":"2013-04-22T12:51:00","slug":"myrkkya","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=155","title":{"rendered":"Myrkky\u00e4"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/04\/n\u00e4si\u00e41.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1544 aligncenter\" alt=\"n\u00e4si\u00e41\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/04\/n\u00e4si\u00e41-300x300.jpg\" width=\"300\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/04\/n\u00e4si\u00e41-300x300.jpg 300w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/04\/n\u00e4si\u00e41-150x150.jpg 150w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/04\/n\u00e4si\u00e41.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Kev\u00e4\u00e4n my\u00f6t\u00e4 kasvimaailma alkaa nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n hangen alta. Viime pyh\u00e4n\u00e4 katselin jo <a href=\"http:\/\/www.luopioistenkasvisto.fi\/Sivut\/Kasvilajit\/Nasia.html\">n\u00e4si\u00e4n<\/a> turvonneita kukkasilmuja H\u00e4meess\u00e4. Etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 saattaa jo punaista v\u00e4ri\u00e4kin n\u00e4ky\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Keski-Suomessa vasta hankitaan. Mutta parin viikon kuluttua se jo kukkii, mik\u00e4li vanhat merkit pit\u00e4v\u00e4t paikkansa.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Pikkupoikana minua aina varoiteltiin koskemasta t\u00e4h\u00e4n kasviin, sill\u00e4 se tiedettiin myrkylliseksi. Sanottiin huoli suupieless\u00e4, ett\u00e4 jo yksikin marja voi saada mahan sekaisin tai hengen pois. N\u00e4in asia onkin. T\u00e4m\u00e4 omann\u00e4k\u00f6isens\u00e4 kasvi on kokonaan myrkyllinen, niin kuin monet muutkin lehtokasvit. Se aloittaa kukkimisen aikaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ennen lehtien puhkeamista ja syyskes\u00e4ll\u00e4 sen varsia koristavat kirkkaanpunaiset marjat. Kasvi on pensasmainen puolesta metrist\u00e4 puoleentoista metriin korkea eik\u00e4 sit\u00e4 oikein miss\u00e4\u00e4n ole runsaasti, muutama pensas paikassaan. Sit\u00e4 tavataan lehdoista aina napapiirille asti, mutta pohjoisessa se on jo hyvin harvinainen.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">N\u00e4si\u00e4n myrkyllisyys on vaihtelevaa. Siit\u00e4 huolimatta sit\u00e4 ei pid\u00e4 menn\u00e4 kokeilemaan sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4. Lapset ovat herkempi\u00e4 saamaan oireita kuin aikuiset ja silloin yksikin marja voi olla liikaa. Olen aina ihmetellyt t\u00e4t\u00e4, koska syyskes\u00e4ll\u00e4 linnut popsivat marjoja ravinnokseen eiv\u00e4tk\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 olevan siit\u00e4 mill\u00e4ns\u00e4k\u00e4\u00e4n. N\u00e4si\u00e4n myrkky, metseriini, ei n\u00e4yt\u00e4 vaikuttavan niihin. Onko niill\u00e4 jokin puolustusmekanismi, joka ihmiselt\u00e4 puuttuu? Toisaalta, miksi kasville on kehittynyt myrkky, jos kaiken maailman linnut kuitenkin sen marjoja sy\u00f6v\u00e4t ja samalla levitt\u00e4v\u00e4t sen siemeni\u00e4? Mit\u00e4 vastaan se suojautuu?<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/04\/n\u00e4si\u00e42.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1545 aligncenter\" alt=\"n\u00e4si\u00e42\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/04\/n\u00e4si\u00e42-300x300.jpg\" width=\"300\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/04\/n\u00e4si\u00e42-300x300.jpg 300w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/04\/n\u00e4si\u00e42-150x150.jpg 150w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/04\/n\u00e4si\u00e42.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Yleens\u00e4 ihmiset ovat kautta aikojen ottaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 erikoisesti vaikuttavia kasveja tai niiden osia. Niinp\u00e4 n\u00e4si\u00e4nkin marjoja on k\u00e4ytetty rohtoina ja l\u00e4\u00e4kkein\u00e4 niiden vaarallisuudesta huolimatta. T\u00e4st\u00e4 kertoo my\u00f6s kasvin vanha kansanomainen nimi, riidenmarja. Marjoilla yritettiin parantaa riisitautia. Monia muitakin nimityksi\u00e4 kasvilla on ja todenn\u00e4k\u00f6isesti sit\u00e4 on k\u00e4ytetty muihinkin vaivoihin, ehk\u00e4p\u00e4 huumaavanakin aineena sen ajan tohtoreiden yrttil\u00e4\u00e4kinn\u00e4ss\u00e4. Tuloksista en tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Nyky\u00e4\u00e4n ei suositella ja ihan oikein onkin, n\u00e4si\u00e4\u00e4 koristepensaaksi eik\u00e4 puutarhojen komistukseksi, mutta lehdoissa sit\u00e4 kannattaa k\u00e4yd\u00e4 n\u00e4in alkukev\u00e4\u00e4st\u00e4 ihailemassa. Sen kukat tuoksuvat hyv\u00e4lt\u00e4 ja ovat kauniita. Mehil\u00e4iset ja muut aikaiset hy\u00f6nteiset p\u00f6rr\u00e4\u00e4v\u00e4t kukkien ymp\u00e4rill\u00e4 myrkyst\u00e4 piittaamatta ja n\u00e4in kukat p\u00f6lyttyv\u00e4t. N\u00e4si\u00e4n myrkylle en ole keksinyt selityst\u00e4. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla yksin myrkyllisyydess\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 monet lehtokasvit ovat myrkyllisi\u00e4, kuten surenmarja, lehtokuusama jopa kansalliskukka kielokin.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Huhtikuu on parasta aikaa n\u00e4si\u00e4n bongaamiseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Kev\u00e4\u00e4n my\u00f6t\u00e4 kasvimaailma alkaa nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n hangen alta. Viime pyh\u00e4n\u00e4 katselin jo n\u00e4si\u00e4n turvonneita kukkasilmuja H\u00e4meess\u00e4. Etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 saattaa jo punaista v\u00e4ri\u00e4kin n\u00e4ky\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Keski-Suomessa vasta hankitaan. Mutta parin viikon kuluttua se jo kukkii, mik\u00e4li vanhat merkit pit\u00e4v\u00e4t paikkansa.&#8217; Pikkupoikana minua &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=155\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":28,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[85,95,159,306,179,225],"class_list":["post-155","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-kasvillisuus","tag-kevat","tag-marjat","tag-metsa","tag-myrkyllinen","tag-rohdot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/155","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=155"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1543,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions\/1543"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=155"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=155"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=155"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}