{"id":158,"date":"2011-04-25T22:05:08","date_gmt":"2011-04-25T20:05:08","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=158"},"modified":"2013-04-22T14:47:13","modified_gmt":"2013-04-22T12:47:13","slug":"pienta-kauneutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=158","title":{"rendered":"Pient\u00e4 kauneutta"},"content":{"rendered":"


\n\"karve1\"<\/a><\/a><\/p>\n

’Olen t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 kierrellyt kallioita etsien mielenkiintoisia lajeja. Kev\u00e4t on valoa tulvillaan, aurinkoisina p\u00e4ivin\u00e4 liikaakin. T\u00e4ll\u00f6in on kuitenkin hyv\u00e4 kuvata, my\u00f6s sen vuoksi, ett\u00e4 hein\u00e4t eiv\u00e4t ole viel\u00e4 kasvaneet eik\u00e4 puissa ole lehti\u00e4. Olen huomannut, ett\u00e4 j\u00e4k\u00e4l\u00e4t ja sammalet saattavat olla hyvinkin kauniita, mutta niiden eteen on polvistuttava ja katsottava l\u00e4helt\u00e4. Suosittelen!’<\/em><\/span><\/p>\n

Monet karvej\u00e4k\u00e4l\u00e4t kasvavat ruusukkeisesti. Yl\u00e4kuvan j\u00e4k\u00e4l\u00e4 on halkaisijaltaan noin sentin luokkaa ja kasvaa vanhan tiilinavetan sein\u00e4ll\u00e4, siit\u00e4 taustan punainen v\u00e4ri. Laji ei ehk\u00e4 ole ollenkaan karve, vaan lienee jokin laakaj\u00e4k\u00e4l\u00e4<\/a>, joka saa ravinnelis\u00e4\u00e4 laastista ja kasvaa\u00a0luonnostaan\u00a0kalkkipitoisella kivell\u00e4. Monet ruusukkeiset j\u00e4k\u00e4l\u00e4t ovat niin toistensa n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, ettei niit\u00e4 erota ilman tarkkaa vertailua tai kemiallisia reagensseja.<\/p>\n

Kivipinnoilla voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 muitakin mielenkiintoisia j\u00e4k\u00e4lien muodostamia kuvioita. Alla on kuva karttaj\u00e4k\u00e4l\u00e4st\u00e4. Sen kuvasin pystysuoralta kalliopinnalta viime syksyn\u00e4. Kosteus antaa sille aivan oman s\u00e4vyns\u00e4, joka ei valokuvassa p\u00e4\u00e4se\u00a0aina\u00a0oikeuksiinsa. Luonnossa kalliopinnan muiden s\u00e4vyjen kanssa se muodostaa kuitenkin hyvin koristeellisen pinnan.<\/p>\n

\"karve2\"<\/a><\/p>\n

Karttaj\u00e4k\u00e4li\u00e4 l\u00f6ytyy Suomesta yli nelj\u00e4kymment\u00e4 erilaista lajia. Yleisin taitaa olla keltakarttaj\u00e4k\u00e4l\u00e4<\/a> (Rhizocarpon geographicum<\/em>), jonka voi bongata kalliopinnalta pienen etsimisen j\u00e4lkeen ja se on yleens\u00e4 helppo tunnistaa. Sen l\u00e4isk\u00e4t ovat usein py\u00f6reit\u00e4 ja sulautuessaan toisiinsa se muodostaa kalliolle laajojakin keltamustia v\u00e4ril\u00e4iski\u00e4. Karttaj\u00e4k\u00e4lien ik\u00e4\u00e4 on vaikea arvioida, sill\u00e4 ne voivat olla hyvinkin i\u00e4kk\u00e4it\u00e4. Ettei vain olisi niin, ett\u00e4 omat esi-is\u00e4mme olisi katselleet samoja j\u00e4k\u00e4li\u00e4 jo silloin, kun maalasivat punamullalla kallioihin maalauksiaan.<\/p>\n

Todellisia j\u00e4k\u00e4l\u00e4jalokivi\u00e4 esiintyy rannikon kallioilla tai Lapin tuntureilla. Sielt\u00e4 korutaiteilija voisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 upeita malleja riipuksiin ja rintaneuloihin tai ehk\u00e4p\u00e4 he ovat sellaisia jo l\u00f6yt\u00e4neetkin ja tuotteissaan toteuttaneet. Muistan ainakin lasitaiteilijoiden kuvanneen vaaseissa ja juomalaseissa j\u00e4\u00e4n haurasta kauneutta, miksei siis my\u00f6s j\u00e4k\u00e4lien loistoa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Olen t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 kierrellyt kallioita etsien mielenkiintoisia lajeja. Kev\u00e4t on valoa tulvillaan, aurinkoisina p\u00e4ivin\u00e4 liikaakin. T\u00e4ll\u00f6in on kuitenkin hyv\u00e4 kuvata, my\u00f6s sen vuoksi, ett\u00e4 hein\u00e4t eiv\u00e4t ole viel\u00e4 kasvaneet eik\u00e4 puissa ole lehti\u00e4. Olen huomannut, ett\u00e4 j\u00e4k\u00e4l\u00e4t ja sammalet saattavat … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[64,74,303],"class_list":["post-158","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jakalat-luopioinen","tag-jakalat","tag-kallio","tag-valokuva"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/158","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=158"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/158\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1539,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/158\/revisions\/1539"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=158"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=158"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=158"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}