{"id":1775,"date":"2013-05-10T08:41:26","date_gmt":"2013-05-10T06:41:26","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1775"},"modified":"2013-05-10T13:07:38","modified_gmt":"2013-05-10T11:07:38","slug":"pakuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1775","title":{"rendered":"Pakuri"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/05\/pakuri.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1776 alignleft\" alt=\"pakuri\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/05\/pakuri-199x300.jpg\" width=\"199\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/05\/pakuri-199x300.jpg 199w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/05\/pakuri.jpg 680w\" sizes=\"auto, (max-width: 199px) 100vw, 199px\" \/><\/a><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Viime aikoina t\u00e4m\u00e4 kuvan k\u00e4\u00e4p\u00e4 on saanut taas huomiota osakseen. Pakurik\u00e4\u00e4p\u00e4 <\/em>(Inonotus obliquus)<em> on loppujen lopuksi hyvin huomaamaton yksivuotinen sieni, joka elelee koivun kuoren alla. Yleens\u00e4 se sotketaan aiheuttamiinsa korkkimaisiin pahkuroihin\u00a0<\/em><\/span><em style=\"color: #008000; line-height: 24px;\">eli pakuriin<\/em><em style=\"color: #008000;\">, joita ilmaantuu sienen vioittamaan puuhun. N\u00e4iden ilmaantuessa sienirihmasto on jo tunkeutunut syv\u00e4lle puun ytimeen ja valkolahottajana tuhonnut sit\u00e4. Mustat pakurit s\u00e4ilyv\u00e4t puun kyljess\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 muistuttamassa sienest\u00e4.<\/em><\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><em>Pakurik\u00e4\u00e4p\u00e4 on tuholainen. Joidenkin tutkimusten mukaan se aiheuttaa 30 % koivulahosta ja on siksi taloudellisestikin merkitt\u00e4v\u00e4 tuohoeli\u00f6. Niinp\u00e4 sen torjumiseksi mets\u00e4st\u00e4 poistetaan lahot lehtipuut ja vioittuneet rungot ennen kuin sieni on niihin p\u00e4\u00e4ssyt pesiytym\u00e4\u00e4n. T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 olen etsinyt pakurik\u00e4\u00e4pi\u00e4 monelta ennen tuntemaltani paikalta turhaan. Sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt ainakin etel\u00e4h\u00e4m\u00e4l\u00e4isess\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4.<\/em><\/span><\/p>\n<p><em>\u00a0<span style=\"color: #008000;\">Miksi sitten k\u00e4\u00e4p\u00e4 on tullut julkisuuteen? Se on vanhastaan ollut Pohjois-Euroopassa varsinkin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 tuote kansanl\u00e4\u00e4kityksess\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n adaptogeenin\u00e4 eli sen uskotaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4n kehon kyky\u00e4 sopeutua stressiin. Sen pit\u00e4isi vahvistaa hermostoa, immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja rauhasten toimintaa. L\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 tutkimuksissa tuloksia ei ole saavutettu, joten virallinen l\u00e4\u00e4ketiede pit\u00e4\u00e4 pakurista uutettua teeainetta tai tinktuuraa uskomusl\u00e4\u00e4kkeen\u00e4.<\/span><\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"color: #008000;\"><em>Kuinka sitten onkin, ihmisi\u00e4 on helppo ved\u00e4tt\u00e4\u00e4 mukaan kaikenlaiseen toimintaan, kunhan se perustellaan tarpeeksi vet\u00e4v\u00e4sti ja siit\u00e4 saa rahaa tai terveytt\u00e4. K\u00e4\u00e4v\u00e4n viottamat puut pit\u00e4v\u00e4t kuitenkin yll\u00e4 muutakin kuin vain sienen. Niihin on usein pesiytynyt suuri joukko eli\u00f6st\u00f6\u00e4 hy\u00f6nteisist\u00e4 sammaliin, homesienist\u00e4 alkuel\u00e4imiin. Tikka mielell\u00e4\u00e4n nakuttelee toukkia kuoren alta ja tiainen tekee sinne kotinsa. N\u00e4in onkin vahinko, ett\u00e4 pakurin viottamat puut raivataan pois biodiversiteetti\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4. Onneksi suojelualueilla ne saavat olla rauhassa. Jokamiehenoikeuksien my\u00f6t\u00e4 sieni\u00e4 saa ker\u00e4t\u00e4 toisen maalta ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 vahingoittamatta. Mitenk\u00e4h\u00e4n tulkitaan pakurin keruu? Paukuroiden lohkominen el\u00e4v\u00e4n puun kyljest\u00e4 ei voi tapahtua puuta vahingoittamatta. Liek\u00f6 siit\u00e4 sitten mink\u00e4\u00e4nlaista mets\u00e4nhoidollista hy\u00f6ty\u00e4 tai vahinkoa?<a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/05\/pakuri2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1781 aligncenter\" alt=\"pakuri2\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/05\/pakuri2-300x168.jpg\" width=\"300\" height=\"168\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/05\/pakuri2-300x168.jpg 300w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/05\/pakuri2-500x281.jpg 500w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/05\/pakuri2.jpg 1024w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Viime aikoina t\u00e4m\u00e4 kuvan k\u00e4\u00e4p\u00e4 on saanut taas huomiota osakseen. Pakurik\u00e4\u00e4p\u00e4 (Inonotus obliquus) on loppujen lopuksi hyvin huomaamaton yksivuotinen sieni, joka elelee koivun kuoren alla. Yleens\u00e4 se sotketaan aiheuttamiinsa korkkimaisiin pahkuroihin\u00a0eli pakuriin, joita ilmaantuu sienen vioittamaan puuhun. N\u00e4iden ilmaantuessa sienirihmasto &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1775\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":13,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[352,353,148],"class_list":["post-1775","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sienet","tag-jokamiehenoikeudet","tag-luonnonlaakkeet","tag-luonnonsuojelu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1775","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1775"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1775\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1782,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1775\/revisions\/1782"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1775"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1775"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1775"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}