{"id":1852,"date":"2013-06-07T10:22:17","date_gmt":"2013-06-07T08:22:17","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1852"},"modified":"2015-07-05T09:25:56","modified_gmt":"2015-07-05T06:25:56","slug":"koin-invaasio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1852","title":{"rendered":"Koin invaasio"},"content":{"rendered":"

\"koi1\"<\/a>\u00a0’ Edellisen kerran muistan n\u00e4hneeni t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vastaavaa vuonna 2005. Silloinkin etel\u00e4h\u00e4m\u00e4l\u00e4isest\u00e4 maisemasta n\u00e4ki helposti miss\u00e4 kasvaa tuomia, sill\u00e4 pensaat ja puut olivat l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4n harmaan seitin peitossa kauttaaltaan. Samoin on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Asialla on pieni hy\u00f6nteinen, tuomenkehr\u00e4\u00e4j\u00e4koi\u00a0<\/em>(Yponemeuta evonymellus).’<\/em><\/span><\/p>\n

Koi on perhonen ja sen toukat el\u00e4v\u00e4t tuomen lehdill\u00e4. Harmaa seitti on ilmeisesti toukkien suoja vihollisia vastaan. Ne kehr\u00e4\u00e4v\u00e4t h\u00e4m\u00e4h\u00e4kinseitin omaista harsoa usein koko puun ymp\u00e4ri ja sy\u00f6v\u00e4t sen suojassa puun lehdet niin, ett\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4 ranka. Puu ei kuitenkaan kuole t\u00e4h\u00e4n k\u00e4sittelyyn, vaan kasvattaa uudet lehdet sy\u00f6tyjen tilalle usein jo samana kes\u00e4n\u00e4 mutta viimeist\u00e4\u00e4n seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Jos tuho toistuu useana vuonna per\u00e4kk\u00e4in, se on vahingollinen puille ja se saattaa kuolla.<\/p>\n

Tuomenkehr\u00e4\u00e4j\u00e4koin tapaa yleens\u00e4 toukkana juuri seitin suojasta, kuten toisesta kuvasta n\u00e4kyy. Itse perhonen on pieni otus, jonka etusiivet ovat valkoiset ja mustapilkkuiset sek\u00e4 takasiivet ruskeat ja hapsulaitaiset. Siipi\u00e4\u00e4n perhonen pit\u00e4\u00e4 levossa koimaisesti takaruumistaan vasten painettuina. Se kuuluukin pikkuperhosiin. Seitti ja toukat ilmestyv\u00e4t n\u00e4in alkukes\u00e4st\u00e4, ja toukat koteloituvat sy\u00f6ty\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 pulleiksi. Loppukes\u00e4st\u00e4 koteloista pullahtaa esiin aikuisia perhosia, jotka munivat viel\u00e4 samana vuonna ja toukat talvehtivat seuraavaa kev\u00e4tt\u00e4 varten.<\/p>\n

\"koi2\"<\/a><\/p>\n

\u00a0Suomessa el\u00e4\u00e4 vakinaisesti viisi kehr\u00e4\u00e4j\u00e4koilajia: tuomella t\u00e4m\u00e4n lajin lis\u00e4ksi my\u00f6s pihlajankehr\u00e4\u00e4j\u00e4koi (Yponomeuta padellus)<\/em>, omenalla ja pihlajalla omenankehr\u00e4\u00e4j\u00e4koi (Y. malinellus)<\/em>. Lis\u00e4ksi omat lajinsa on isomaksaruoholla ja sorvalinpensaalla. Ne ovat uskollisia ravintokasvilleen, joten tuomenkehr\u00e4\u00e4j\u00e4koi ei siirry esimerkiksi tuomien loputtua omenapuihin. Muita lajeja tavataan harvoin massamaisesti.<\/p>\n

Kehr\u00e4\u00e4j\u00e4koi ei ole siis vahingollinen, oikeastaan vain pihapiirin rumentaja ja sekin on mielipidekysymys. Itse katselin eilen iltah\u00e4m\u00e4riss\u00e4 pellonreunassa hopeanhohtavaa puuta hienoisessa tihkusateessa ja se oli ainakin kaukaa katsottuna kaunis.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00a0’ Edellisen kerran muistan n\u00e4hneeni t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vastaavaa vuonna 2005. Silloinkin etel\u00e4h\u00e4m\u00e4l\u00e4isest\u00e4 maisemasta n\u00e4ki helposti miss\u00e4 kasvaa tuomia, sill\u00e4 pensaat ja puut olivat l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4n harmaan seitin peitossa kauttaaltaan. Samoin on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Asialla on pieni hy\u00f6nteinen, tuomenkehr\u00e4\u00e4j\u00e4koi\u00a0(Yponemeuta evonymellus).’ Koi on perhonen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":21,"footnotes":""},"categories":[643],"tags":[366,363,367],"class_list":["post-1852","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-hyonteiset","tag-massaesiintyma","tag-perhonen","tag-tuholainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1852","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1852"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1852\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4190,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1852\/revisions\/4190"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1852"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1852"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1852"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}