{"id":1898,"date":"2013-06-19T08:32:41","date_gmt":"2013-06-19T06:32:41","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1898"},"modified":"2013-06-19T08:37:00","modified_gmt":"2013-06-19T06:37:00","slug":"kupoli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1898","title":{"rendered":"Kupoli"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/06\/Kupoli.jpeg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1899 alignleft\" alt=\"Kupoli\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/06\/Kupoli-195x300.jpeg\" width=\"195\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/06\/Kupoli-195x300.jpeg 195w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2013\/06\/Kupoli.jpeg 236w\" sizes=\"auto, (max-width: 195px) 100vw, 195px\" \/><\/a><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Pist\u00e4np\u00e4 toisenkin arviojutun heti per\u00e4\u00e4n, vaikka kyll\u00e4 luonnossakin koko ajan tapahtuu ja paljon on aiheita mieless\u00e4. Kes\u00e4flunssa on kuitenkin pit\u00e4nyt rauhallisella mielell\u00e4 ja niin tartuin my\u00f6s uunituoreeseen historialliseen romaaniin, <strong>Pekka Matilaisen<\/strong> esikoisteokseen <\/em>Kupoli<em>. En paljon odottanut, niinp\u00e4 yll\u00e4tyin postiivisesti. Kirja on loistava kuvaus 1400-luvulta, josta tosin en tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, mutta joka on usein mieless\u00e4 py\u00f6rinyt. Keskiaikaisen ajattelun vaihtuminen vapaanpaan suuntaan ja vanhan tiedon l\u00f6ytymisen kautta renessanssiin on mielenkiintoista aikaa. Kirja kuvaa sit\u00e4 mielest\u00e4ni hyvin ja kiinnostavasti. Kannattaa tutustua historiallisen romaanin yst\u00e4v\u00e4t!&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Historia on t\u00e4ynn\u00e4 kiintoisia tapahtumia ja salaper\u00e4isi\u00e4 sattumuksia, on mystiikkaa ja romantiikkaa. Siit\u00e4 huolimatta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n harvoin t\u00f6rm\u00e4\u00e4 sielt\u00e4 aiheensa ja tunnelmansa ker\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n kunnolliseen kirjallisuuteen. Suomessa tietenkin on massiivinen <strong>Waltari<\/strong>-tuotanto ja oman maamme tarinoista kertovat kirjat\u00a0<strong>Runebergin<\/strong> ja <strong>Topeliuksen<\/strong> kirjoista <strong>Utrioon<\/strong> ja muihin t\u00e4m\u00e4n ajan naiskirjailijoihin. Siksip\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Firenzen kaupunkivaltion el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuvaava dekkari 1400-luvulta tuntui heti mielenkiintoiselta ja jotain uutta antavalta.<\/p>\n<p>Tarina alkaa, kun ylh\u00e4isen Albizzi-suvun perij\u00e4 murhataan kadulle. Syytetyksi joutuu k\u00f6yh\u00e4 huonomaineinen pappi. Nuori min\u00e4-kertoja p\u00e4\u00e4see paikan p\u00e4\u00e4lt\u00e4 seuraamaan sukujen valtataistelua, vahojen k\u00e4sikirjoitusten etsint\u00e4\u00e4, murhia ja oikeudenk\u00e4yntej\u00e4. Samalla taustalla rekennetaan Firenzen tuomiokirkon kupolia, joka on edelleen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaupungin tunnusmerkki. Salaper\u00e4inen Antonio Loschi asettuu puolustamaan pappia ja saakin aikaan vapauttavan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, mutta murhan syy ja sen tekij\u00e4 s\u00e4ilyv\u00e4t kunnon dekkarin tapaan piilossa kirjan loppuun saakka. Salaper\u00e4inen arabiankielinen k\u00e4sikirjoitus vaihtaa tihe\u00e4\u00e4n omistajaa ja siit\u00e4 muodostuu vallan symboli, kunnes sen h\u00f6yry\u00e4 voimanl\u00e4hteen\u00e4 kuvaava teksti osoittautuukin vajavaiseksi. Loschilla lienee t\u00e4ss\u00e4kin sormensa peliss\u00e4. Brunelleschin suunnittelema kupoli liittyy tarinaan oleellisesti, mutta my\u00f6s sen salaisuus s\u00e4ilyy viimeisille lehdille saakka.<\/p>\n<p>Kupoli on historiallinen dekkari ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 se vertautuu <strong>Umberto Econ<\/strong> <em>Ruusun nimeen<\/em>. Molemmissa on samaa mystist\u00e4 taustavirett\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on kepe\u00e4mpi ja selke\u00e4mpi, mutte ei yht\u00e4\u00e4n h\u00e4pe\u00e4 suuren italialaisen klassikon rinnalla. Henkil\u00f6t t\u00e4ss\u00e4 tarinassa ovat suurelta osin historiallisia henkil\u00f6it\u00e4. Kirjassa tavataan kuulu mesenaatti Cosimo de Medici, mahtisuku Albizzi, kirjaston perustaja Niccolo Niccoli ja salaper\u00e4inen Loschi. Aikansa t\u00e4rkeit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4. Heist\u00e4 on ennenkin kirjoitettu, mutta varmaan tarinoita l\u00f6ytyisi lis\u00e4\u00e4kin.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on kirjailijan esikoisteos. Taustat kirjassa ovat ainakin n\u00e4in satunnaisen lukijan mielest\u00e4 kunnossa, onhan kirjailija alan tutkija. Niinp\u00e4 mit\u00e4\u00e4n historiallisesti arveluttavaa teoksesta ei l\u00f6ydy. Ensin mietin h\u00f6yrykoneen kovin aikaista keksimist\u00e4, mutta kirjan lopussa oleva henkilgalleria varmentaa t\u00e4m\u00e4nkin asian.<\/p>\n<p>Varhaisrenessanssi pursuaa kirjan sivuilta esiin tuoreena uutena ajetteluna. Usein keskiaikaista ajattelua pidet\u00e4\u00e4n synkk\u00e4n\u00e4 ja pys\u00e4htyneen\u00e4. Siksi uudenlainen ajattelu luo muutosta. Kirjan monet henkil\u00f6t l\u00f6ytyv\u00e4tkin historiankirjoista renessanssin esiintuojina, vanhan tiedon uudelleen her\u00e4tt\u00e4jin\u00e4 niin tieteen kuin uskonnollisen ajattelunkin alueilta. Vaikka h\u00f6yry liitet\u00e4\u00e4nkin teollisen her\u00e4\u00e4misen muutokseen 1800-luvulle, niin sen siemenet kylvettiin jo antiikin aikana.<\/p>\n<p>Kirja on hyvin kirjoitettu ja sit\u00e4 voi suositella niin historiasta kiinnostuneille kuin my\u00f6s dekkarien ahmijoille. Tarina on hyv\u00e4 ja se on taitavasti kirjoitettu. Vaikka monet asiat saattoikin ennakkoon aavistaa, niin loppuratkaisu sai silti hymyn nousemaan suupieleen.<\/p>\n<p><em>Matilainen, Pekka: Kupoli. Atena, 2013. 299 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Pist\u00e4np\u00e4 toisenkin arviojutun heti per\u00e4\u00e4n, vaikka kyll\u00e4 luonnossakin koko ajan tapahtuu ja paljon on aiheita mieless\u00e4. Kes\u00e4flunssa on kuitenkin pit\u00e4nyt rauhallisella mielell\u00e4 ja niin tartuin my\u00f6s uunituoreeseen historialliseen romaaniin, Pekka Matilaisen esikoisteokseen Kupoli. En paljon odottanut, niinp\u00e4 yll\u00e4tyin postiivisesti. Kirja &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=1898\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[53,208,376],"class_list":["post-1898","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-historia","tag-proosa","tag-renessanssi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1898","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1898"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1898\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1903,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1898\/revisions\/1903"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1898"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1898"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1898"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}