{"id":206,"date":"2011-07-16T16:24:45","date_gmt":"2011-07-16T14:24:45","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=206"},"modified":"2013-04-21T20:34:24","modified_gmt":"2013-04-21T18:34:24","slug":"uusia-lajeja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=206","title":{"rendered":"Uusia lajeja"},"content":{"rendered":"

\"kitker\u00f6\"<\/a><\/p>\n

’Kuluvan kes\u00e4n kartoituskausi alkoi vihdoinkin. Nyt optimaalisin m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasveja on tunnistettavassa muodossa ja niin saan ruudut kartoitettua l\u00e4hes kerralla, vain kev\u00e4tkasvit on tarkistettava my\u00f6hemmin. Ensimm\u00e4inen ruutu on aina haastavin. Se vaatii erikoista keskittymist\u00e4, ett\u00e4 silm\u00e4 sopeutuu taas katsomaan oikein, n\u00e4kem\u00e4\u00e4n eri lajit ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne viel\u00e4 papereistakin. Samalla kun merkitsen muistiin Niittylahden kasvimaailmaa, voin iloita siit\u00e4, ett\u00e4 Luopioisiin on t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 l\u00f6ytynyt monta uutta lajia.’<\/em><\/span><\/p>\n

Alkukes\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyi keulank\u00e4rki (Oxytropis campestris<\/em>), josta jo aikaisemmin kerroinkin. Se oli ensimm\u00e4inen.<\/p>\n

Juhannuksen aikoihin Lauri Oesch<\/strong> sitten kierteli tienvierustoita Rautaj\u00e4rven ja Kirkonkyl\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 ja niinp\u00e4 l\u00f6ytyi per\u00e4ti kaksi uutta lajia: hein\u00e4kaura<\/a> (Arrhenatherum elatius<\/em>) ja pehmytmesihein\u00e4<\/a> (Holcus mollis<\/em>). Molemmat hein\u00e4t kasvoivat tien penkereiss\u00e4 ja kasvustot n\u00e4yttiv\u00e4t vanhoilta. Ne vain olivat j\u00e4\u00e4neet huomaamatta, kun autolla ajetaan ohi. Kuka sit\u00e4 nyt kaikkia heini\u00e4 huomioisi. Mesihein\u00e4\u00e4 kasvoi useammallakin kasvupaikalla. Jotkut paikat saattoivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomiotta, koska pientareet niitettiin juuri siihen aikaan. Hein\u00e4kauraa kasvoi Kirkonkyl\u00e4n P\u00e4lk\u00e4neen puoleisen liittym\u00e4n kohdalla maantienojan molemmilla luiskilla ja mets\u00e4npuolelta se j\u00e4i niitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Toisen kasvuston l\u00f6ysin sitten itse ensimm\u00e4isen kartoituksen yhteydess\u00e4 Niittylahdesta samanlaiselta paikalta. Molemmat hein\u00e4t ovat satunnaisia ja niiden luontainen kasvupaikka on jossain muualla, l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 rannikkoa tai per\u00e4ti maamme rajojen ulkopuolella. Hein\u00e4t lienev\u00e4t sit\u00e4 perua, kun tiet\u00e4 parannettiin 80-luvulla ja tien luiskat nurmetettiin ulkomaisella siemenell\u00e4.<\/p>\n

Jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Lauri Oesch kertoi n\u00e4hneens\u00e4 Rankkim\u00e4en j\u00e4teaseman aumassa oudon ristikukkaisen kasvin. Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten Hannu Alen<\/strong> ilmoitti l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 St1-huoltamon l\u00e4helt\u00e4 kalustokent\u00e4lt\u00e4 ukonpalkoa<\/a> (Bunias orientalis<\/em>). J\u00e4teaseman kasvikin osoittautui lopulta ukonpaloksi. Kasvin on aikaisemmin Luopioisista l\u00f6yt\u00e4nyt Irja Ahonen<\/strong> 1928, mutta tarkkaa kasvupaikkaa ei silloin kasvin\u00e4ytteeseen merkitty, joten sit\u00e4 ei pystytty en\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin paikallistamaan. Nyt l\u00f6ydetyt kasvustot olivat pieni\u00e4. Ne saattavat kyll\u00e4 levit\u00e4, sill\u00e4 kasvi tekee runsaasti siemeni\u00e4. Ukonpalkoa on paljon mm. H\u00e4meenlinnassa ja P\u00e4lk\u00e4neen kirkonkyl\u00e4st\u00e4kin sit\u00e4 on kohtuudella l\u00f6ydetty. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n rikkakasvina, joka levisi maahamme ven\u00e4l\u00e4isen sotav\u00e4en mukana 1800-luvulla.<\/p>\n

Samalla ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n kartoitusretkell\u00e4 l\u00f6ysin Niittylahdesta my\u00f6s uuden koristekarkulaisen. T\u00e4llaiset kasvit ovat alunperin koristekasveja, mutta voivat suotuisissa olosuhteissa levit\u00e4 laajallekin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Maksaruohot ovat juuri t\u00e4llaisia. Nyt l\u00f6ydetty mongolianmaksaruohon<\/a> (Sedum hybridum<\/em>) kasvusto oli ensimm\u00e4inen karkulaisena l\u00f6ydetty. Se oli siirtynyt pihakivelt\u00e4 mets\u00e4kivelle mahdollisesti puutarhan siivouksen yhteydess\u00e4, kun roskia vied\u00e4\u00e4n piiloon. Itse maksaruoho on melko yleinen koristekasvi alueella.<\/p>\n

Mutta ei p\u00e4iv\u00e4 ollut viel\u00e4 lopussa, illalla k\u00e4vin pyydettyn\u00e4 Lepp\u00e4j\u00e4rven talossa aivan Luopioisten ja Padasjoen rajalla. Siin\u00e4 talon v\u00e4en kanssa ihailimme kaunista asuinpaikkaa ja sen kaunista puutarhaa. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyi n\u00e4it\u00e4 istutuksista karanneita koristekasveja lukuisia. Laskin kotona saaneeni papereihin per\u00e4ti 35 uutta merkint\u00e4\u00e4 siihen ruutuun. Se on paljon. Sokerina pohjalla oli sitten kokonaan uusi laji, keltanokitker\u00f6<\/a> (Picris hieracioides<\/em>). T\u00e4m\u00e4n kuvan laitoin kirjoituksen alkuun. Ehk\u00e4 se oli n\u00e4ist\u00e4 uusista lajeista helpoin kuvattava. Kitker\u00f6 ei ole yleinen Pirkanmaalla. Sen sotkee helposti muihin keltakukkaisiin pystyihin sikurikasveihin, kuten valvatteihin, keltanoihin tai kelttoihin. T\u00e4ll\u00e4 on kuitenkin ankkurikarvoja varressaan. Ne pit\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 katsoa lupilla, sill\u00e4 niin kovin pieni\u00e4 ne muuten ovat. Kitker\u00f6\u00e4 kasvoi pihan niittym\u00e4isell\u00e4 osalla harvakseltaan kaunokkien, kohokkien ja neilikoiden seassa.<\/p>\n

Kiitos vain talonv\u00e4elle kutsusta tulla katsomaan pihakasveja. En olisi uskonut etuk\u00e4teen t\u00e4llaiseen tulokseen.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 on siis kasvisivuille<\/a> p\u00e4ivitetty jo kuusi uutta lajia. Niiden kuvat ja selosteet l\u00f6ytyv\u00e4t lajisivuilta. Kirjoitin linkkisivujen luetteloihin sanan UUSI!, ett\u00e4 ne paremmin erottuisivat muusta laistosta. K\u00e4yk\u00e4\u00e4p\u00e4 katsomassa!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kuluvan kes\u00e4n kartoituskausi alkoi vihdoinkin. Nyt optimaalisin m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasveja on tunnistettavassa muodossa ja niin saan ruudut kartoitettua l\u00e4hes kerralla, vain kev\u00e4tkasvit on tarkistettava my\u00f6hemmin. Ensimm\u00e4inen ruutu on aina haastavin. Se vaatii erikoista keskittymist\u00e4, ett\u00e4 silm\u00e4 sopeutuu taas katsomaan oikein, n\u00e4kem\u00e4\u00e4n … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":2,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[80,85,109,246,286],"class_list":["post-206","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-karkulainen","tag-kasvillisuus","tag-koristekasvi","tag-satunnaiskasvi","tag-uusi-kasvi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/206","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=206"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/206\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":208,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/206\/revisions\/208"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=206"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=206"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=206"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}