{"id":2106,"date":"2013-08-08T12:48:37","date_gmt":"2013-08-08T10:48:37","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2106"},"modified":"2013-08-09T10:52:10","modified_gmt":"2013-08-09T08:52:10","slug":"prahan-kalmisto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2106","title":{"rendered":"Prahan kalmisto"},"content":{"rendered":"

\"prahan_kalmisto\"<\/a>’Olin aikoinaan armoton Umberto Eco<\/strong>-fani ja niinp\u00e4 olen lukenut l\u00e4hes kaikki h\u00e4nen kirjoittamansa kirjat, nauttinutkin niist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 <\/em>Prahan kalmisto odotti pitk\u00e4\u00e4n ennen kuin tartuin siihen l\u00e4hinn\u00e4 sen synk\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6n vuoksi. Nyt se on luettu ja olen aika ristiriitaisessa mielenvireess\u00e4. Oliko t\u00e4m\u00e4 hyv\u00e4 vai ei? Kannattiko lukea, pist\u00e4\u00e4 kauniita kes\u00e4\u00f6it\u00e4 t\u00e4m\u00e4n l\u00e4pikahlaamiseen. Yli 500 sivua on aikamoinen j\u00e4rk\u00e4le ja jos koko ajan miettii, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n juonenk\u00e4\u00e4nteen taakse sis\u00e4ltyy, onko t\u00e4m\u00e4 totta vai tarua, ei rentoudu vaan j\u00e4nnittyy. Lis\u00e4ksi antisemitismi on nostamassa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Euroopassa, miksi t\u00e4st\u00e4 vihasta pit\u00e4\u00e4 muistuttaa ja miksi nostaa esiin? Onko se hyv\u00e4ksi ihmiskunnalle vai varoitukseksi?’<\/em><\/span><\/p>\n

Kirja on ulkopuolisen Kertojan kirjoittama kertomus Simone Simoninin p\u00e4iv\u00e4kirjasta, jota t\u00e4m\u00e4 alkoi pit\u00e4\u00e4 ja johon h\u00e4n lopulta kirjoitti koko el\u00e4m\u00e4kertansa sen j\u00e4lkeen, kun meni sekaisin eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 muistanut kuka oli. Hankalaksi kirjoittamisen teki se, ett\u00e4 siihen sotkeutui my\u00f6s apotti Dalla Piccola, joka varsinkin y\u00f6aikaan kirjoitteli kommenttejaan Simoninin kirjoituksiin. Kirjoittaminen jatkui, vaikka jossain vaiheessa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 Simonini surmasi Dalla Piccolan ja k\u00e4tki h\u00e4net talonsa alla oleviin viem\u00e4reihin. Sinne kertyi tarinan aikana muitakin ruumiita, joiden henkil\u00f6llisyys alkoi kadota Simonininkin muistista. Simonini toimi koko ik\u00e4ns\u00e4 v\u00e4\u00e4rent\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja vakoojana. H\u00e4nenkaltaiselleen oli paikka 1800-luvun lopun Euroopassa. Nuorena miehen\u00e4 h\u00e4n osallistui Italian sis\u00e4llissotaan Piemonten hallituksen vakoojana ja tapasi itsens\u00e4 Garibaldin<\/strong>. Samalla h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi osallistumaan rikollisiin toimiin ja joutui pakenemaan Pariisiin. Siell\u00e4 h\u00e4n asettui sik\u00e4l\u00e4isen tiedustelupalvelun leipiin ja toimi lopun aikaa t\u00e4ss\u00e4 toimessa.<\/p>\n

Elantonsa Simonini hankki v\u00e4\u00e4rent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 asiakirjoja ja myym\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 eniten tarjoavalle vaikka useampaankin kertaan. H\u00e4n yritti asettua aina vahvimman puolelle salaseurojen myllert\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Euroopassa. H\u00e4n vihasi tasaisesti kaikkia kansoja, mutta erityisesti vapaamuurareita, jesuiittoja ja juutalaisia. Niinp\u00e4 h\u00e4n kirjoitti t\u00e4ysin kuvitteellisen kertomuksen Prahan kalmistosta, jossa h\u00e4n paljasti juutalaisten maailmanvalloitukseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t suunnitelmat. Sen h\u00e4n myi niin saksalaisille, kuin ven\u00e4l\u00e4isillekin. Juutalaiset olivat helppo kohde syytett\u00e4viksi kaikesta mik\u00e4 syytt\u00e4mist\u00e4 kaipasi ja sit\u00e4h\u00e4n silloisesta Euroopasta l\u00f6ytyi.<\/p>\n

Kirja alkoi leppoisasti ja hieman ilkikurisestikin, mutta loppua kohti se sai synkki\u00e4 jopa apocalyptisia piirteit\u00e4. Se p\u00e4\u00e4ttyy vuosisadan vaihteeseen, mutta lukija ei voi olla n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 1900-luvun tapahtumia t\u00e4m\u00e4n jatkona. Kirjan lopussa vapaamuurarien riitit ja jesuiittojen kataluus alistetaan juutalaisten toiminnan alle ja niin on valmiina viha ja katkeruus t\u00e4t\u00e4 kansaa kohtaan taas kerran, niin Saksassa kuin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4kin.<\/p>\n

Econ kirjojen tapaan t\u00e4ss\u00e4kin on sotkettu sekaisin totuus ja tarinat, fakta ja fiktio. Henkil\u00f6t Simoninia lukuunottamatta ovat todellisia historian tuntemia henkil\u00f6it\u00e4, jotka ovat toimineen kuvatulla tavalla. Tapahtumat ovat tapahtuneet ja niist\u00e4 on dokumentteja s\u00e4ilynyt. Koko kudelman kutoo kasaan kuviteltu Kertoja, kirjailija itse, kuvitellun kroonisen valehtelijan p\u00e4iv\u00e4kirjoista. Mihin siis uskoa ja mihin ei? Kirja ei ole helppo luettava ja pari kertaa olin jo j\u00e4tt\u00e4m\u00e4isill\u00e4ni sen kesken. Lopulta kahlasin viimeiset parisataa sivua aika kursoorisesti l\u00e4pi ja mietin, mit\u00e4 ihmett\u00e4 min\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tiedon tulvalla teen. Luettuani viimeiset sivut huokasin helpotuksesta, koska ajattelin, ett\u00e4 paha saisi palkkansa. Sitten tulvahti mieleeni 1900-luvun tapahtumat ja kuusi miljoonaa ihmist\u00e4, lannistuin. Fiktiota vai faktaa?<\/p>\n

Ehk\u00e4 kirjan parasta antia on sen toteaminen, kuinka helposti meit\u00e4 ihmisi\u00e4 huijataan, kuinka hataralla pohjalla totuus on, t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Simonini petti kaikkia, itse\u00e4\u00e4nkin. Lopulta h\u00e4n sotkeutui niin valheiden verkkoon, ettei en\u00e4\u00e4 tiennyt kuka h\u00e4n on ja kuka on Dalla Piccola, yksi ja sama henkil\u00f6 vai kaksi erillist\u00e4. Suosittelen kirjaa Econ yst\u00e4ville, mutta siit\u00e4kin huolimatta, kyll\u00e4 Ruusun nimi <\/i>on h\u00e4nen parhaansa ja Fuocaultin heiluri <\/i>seuraava. Ei t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n huono ole, mutta aika pitk\u00e4stytt\u00e4v\u00e4, kuten olivat my\u00f6s Baudolino<\/i> ja Kuningatar Loanan arvoituksellinen liekki.<\/i><\/p>\n

Eco, Umberto: Prahan kalmisto. WSOY, 2012. Suom. Helin\u00e4 Kangas. 521 s.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Olin aikoinaan armoton Umberto Eco-fani ja niinp\u00e4 olen lukenut l\u00e4hes kaikki h\u00e4nen kirjoittamansa kirjat, nauttinutkin niist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 Prahan kalmisto odotti pitk\u00e4\u00e4n ennen kuin tartuin siihen l\u00e4hinn\u00e4 sen synk\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6n vuoksi. Nyt se on luettu ja olen aika ristiriitaisessa mielenvireess\u00e4. Oliko … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":11,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[53,399],"class_list":["post-2106","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-historia","tag-italia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2106","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2106"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2106\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2119,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2106\/revisions\/2119"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}