{"id":2125,"date":"2013-08-13T20:32:34","date_gmt":"2013-08-13T18:32:34","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2125"},"modified":"2013-08-13T20:35:06","modified_gmt":"2013-08-13T18:35:06","slug":"liskojen-sukua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2125","title":{"rendered":"Liskojen sukua"},"content":{"rendered":"

\"vaskitsa1\"<\/a><\/p>\n

’T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n vietin yst\u00e4v\u00e4ni kanssa Kuhmoisten metsiss\u00e4 sammaljahdissa. Mit\u00e4 sitten l\u00f6ytyi, se ei ole viel\u00e4 tiedossa, mutta yleens\u00e4 aina jotain mielenkiintoista. Ainakin alustavasti pussin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 penkoessani tapasin joitain itselleni hyvin outoja sammalia. Mutta p\u00e4iv\u00e4 ei olisi ollut mit\u00e4\u00e4n ilman kunnon yll\u00e4tyst\u00e4. Aivan viime metreill\u00e4 luikerteli vastaan maamme ainoa jalaton lisko. Eip\u00e4 tuo ole vastaani tullut vuosiin. Taitaa olla edellisest\u00e4 kohtaamisesta liki kaksikymment\u00e4 vuotta.’<\/em><\/span><\/p>\n

Vaskitsa (Anguis fragilis<\/em>) on siis lisko k\u00e4\u00e4rmem\u00e4isest\u00e4 ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4\u00e4n huolimatta. Se on kokonaan rauhoitettu ja silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 laji harvinaisuutensa vuoksi. Laji on oikeastaan aika puhtaasti eurooppalainen, sill\u00e4 sen p\u00e4\u00e4levinneisyysalue on juuri Eurooppa. Suomessa sit\u00e4 tavataan harvinaisena Etel\u00e4- ja Keski-Suomesta, linjan Vaasa-Joensuu pohjoispuolella se on hyvin harvinainen tai puuttuu kokonaan. \u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ei miell\u00e4 liskoksi, koska sill\u00e4 ei ole jalkoja niin kuin yleisell\u00e4 sisiliskolla. Anatomisesti jalat kuitenkin l\u00f6ytyv\u00e4t tai jalkojen aiheet ihon alta. Nimens\u00e4 vaskitsa on saanut v\u00e4rist\u00e4\u00e4n, se on siis vaskenv\u00e4rinen, joskus urosten sel\u00e4ss\u00e4 on sinisi\u00e4 pilkkuja. Pituudeltaan se j\u00e4\u00e4 reilusti alle puolimetriseksi. Vaskitsan liikkeet ovat kankeita ja k\u00f6mpel\u00f6it\u00e4. Siksi se j\u00e4\u00e4kin usein muiden el\u00e4inten saaliiksi.<\/p>\n

Vaskitsa on etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4el\u00e4in ja lep\u00e4ilee p\u00e4iv\u00e4sajan jossain kolossa tai kasvillisuuden seassa. Ravinnokseen se pyydystelee matoja ja nilvi\u00e4isi\u00e4. Itse se on kettujen, siilien ja lintujen ravintoa. Vaskitsa on kuitenkin kaikista uhista huolimatta pitk\u00e4ik\u00e4inen el\u00e4in. Joidenkin yksil\u00f6iden on todettu sinnitelleen hengiss\u00e4 jopa kolmekymment\u00e4 vuotta.<\/p>\n

Liskoille on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 ne pystyv\u00e4t katkaisemaan h\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 ja kasvattamaan uuden sen tialle. Uusi h\u00e4nt\u00e4 on usein lyhyempi ja typ\u00e4k\u00e4mpi kuin alkuper\u00e4inen. Alakuvan el\u00e4imen h\u00e4nt\u00e4 on jossain vaiheessa katkennut eik\u00e4 se ole kasvattanut juurikaan lis\u00e4\u00e4 uutta h\u00e4nt\u00e4\u00e4. H\u00e4nn\u00e4nkatkaisun merkitysh\u00e4n on k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 saalistajan huomio kiemurtelevaan h\u00e4nt\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 itse lisko p\u00e4\u00e4see pujahtamaan piiloon.<\/p>\n

Vaskitsa on muuttunut silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4ksi el\u00e4imen voimakkaan v\u00e4henemisen vuoksi, mik\u00e4 taas johtuu lis\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 asutuksesta ja liikenteest\u00e4. Vaihtol\u00e4mp\u00f6isen\u00e4 el\u00e4imen\u00e4 se hakeutuu l\u00e4mpimille teille ja j\u00e4\u00e4 helposti auton alle. Niit\u00e4 my\u00f6s edelleen valistuksesta huolimatta tapetaan k\u00e4\u00e4rmein\u00e4, mik\u00e4 on rikollista touhua, sill\u00e4 vaskitsan tappamisesta on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty yli 200 \u20ac:n sakko.<\/p>\n

Piet\u00e4\u00e4np\u00e4 t\u00e4m\u00e4n sympaattisen el\u00e4imen puolia!<\/p>\n

\"vaskitsa2\"<\/a><\/p>\n

\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n vietin yst\u00e4v\u00e4ni kanssa Kuhmoisten metsiss\u00e4 sammaljahdissa. Mit\u00e4 sitten l\u00f6ytyi, se ei ole viel\u00e4 tiedossa, mutta yleens\u00e4 aina jotain mielenkiintoista. Ainakin alustavasti pussin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 penkoessani tapasin joitain itselleni hyvin outoja sammalia. Mutta p\u00e4iv\u00e4 ei olisi ollut mit\u00e4\u00e4n ilman kunnon … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":8,"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[403,148,252],"class_list":["post-2125","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elaimet","tag-lisko","tag-luonnonsuojelu","tag-silmallapidettava"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2125","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2125"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2125\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2132,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2125\/revisions\/2132"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2125"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2125"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2125"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}