{"id":220,"date":"2011-08-02T11:42:33","date_gmt":"2011-08-02T09:42:33","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=220"},"modified":"2013-04-21T20:20:29","modified_gmt":"2013-04-21T18:20:29","slug":"loinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=220","title":{"rendered":"Loinen"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/08\/humalanvieras.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1476 aligncenter\" alt=\"humalanvieras\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/08\/humalanvieras-300x168.jpg\" width=\"300\" height=\"168\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/08\/humalanvieras-300x168.jpg 300w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/08\/humalanvieras.jpg 500w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Jospa siirtyisin taas kasvien maailmaan. Linnut suuntaavat kohta etel\u00e4\u00e4n, mutta kasveja voi katsella viel\u00e4 monta kuukautta. Omassa pihassa on kasvanut jo vuosikymmeni\u00e4 kasvi, joka tuntuu hakevan aina uuden paikan ja ilmaantuvan odottamatta pientareille. Se on <a href=\"http:\/\/www.luopioistenkasvisto.fi\/Sivut\/Kasvilajit\/Humalanvieras.html\">humalanvieras<\/a> (Cuscuta europaea), maamme ainoa t\u00e4ysloinen kasvimaailmassa.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Humalanvieras ei ole yleinen. Oikeataan se on huomattavasti taantunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Sit\u00e4 tavataan Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa harvakseltaan vanhojen talojen ja kartanoiden l\u00e4heisyydest\u00e4. Sanotaan, ett\u00e4 se kuuluu vanhan kulttuurin seuralaislajeihin yhdess\u00e4 monen muun taantuvan lajin kanssa. Lapsuudesta muistan sen versoja kiertyneen nokkospuskiin ja hein\u00e4nkorsiin enemm\u00e4nkin usealla paikalla, mutta nyky\u00e4\u00e4n sit\u00e4 saa hakemalla hakea eik\u00e4 joka vuosi l\u00f6yd\u00e4 ollenkaan, ei tutuiltakaan paikoilta. Merenrannoilla el\u00e4\u00e4 sen toinen alalaji, joka on ilmeisesti p\u00e4\u00e4lajia yleisempi.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Humalanvieras on siis loinen. Se kasvaa siemenest\u00e4 niin kuin muutkin kasvit. Sen verso luikertaa jo pienen\u00e4 kohti muita korkeampia kasveja ja alkaa kierty\u00e4 niiden ymp\u00e4rille yh\u00e4 tiiviimmin ja tiiviimmin. Kun se saa tukevan jalansijan kasvin varrelta se ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 imujuurensa is\u00e4nt\u00e4kasvin solukkoon ja alkaa el\u00e4\u00e4 loisena. Samalla se katkeaa alhaalta ja yhteys maahan, ravinnon l\u00e4hteeseen, on poissa. Nyt se el\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n is\u00e4nt\u00e4kasvinsa ravinnolla. Sill\u00e4 ei ole edes yhteytt\u00e4v\u00e4\u00e4 lehtivihre\u00e4llist\u00e4 solukkoa, ei lehti\u00e4 eik\u00e4 siis tavallisia juuriakaan, v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n se on kellanvalkea. Kirjallisuuden mukaan se loisii nimens\u00e4 mukaan humalalla, mutta my\u00f6s nokkosella, apilalla, virnoilla, keltamataralla, maitohorsmalla ja monilla heinill\u00e4. Listassa on toista sataa lajia. Kuvan kasvi loisi juolavehn\u00e4ll\u00e4, nokkosella ja vuohenputkella.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Luopioisista on t\u00e4t\u00e4 kasvia l\u00f6ydetty kuudelta eri paikalta, mutta nyky\u00e4\u00e4n se ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 kaikilla kasva. Vuosittain k\u00e4yn tarkistamassa omat tuntemani paikat ja saan usein todeta kasvuston h\u00e4vinneen tai siirtyneen toiseen paikkaan. Oman pihan kasvusto vaihtelee muutaman kymmenen mertin s\u00e4teell\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 l\u00f6yt\u00f6paikasta. Kasvin siemenet, joita kehttyy runsaasti, it\u00e4v\u00e4t kuitenkin hitaasti ja niinp\u00e4 syntyneess\u00e4 siemenpankissa saattaa olla kasvuvoimaa useaksi vuodeksi. Huonoina kesin\u00e4 se ei id\u00e4 ollenkaan tai kasvusto j\u00e4\u00e4 hyvin pieneksi jopa t\u00e4ysin kukkimattomaksi, siksi siemenpankki onkin hyv\u00e4 turva kasvin s\u00e4ilymiselle. Mik\u00e4 sen sitten tekee harvinaiseksi ja mik\u00e4 saa h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n? Sit\u00e4 ei tiedet\u00e4. Itse luulin, ett\u00e4 se viihtyy karjatalouden typpipitoisessa maassa, mutta omalla pihalla karjaa ei ole tallustanut en\u00e4\u00e4 yli kolmeenkymmeneen vuoteen eik\u00e4 maata ole lannoitettu sen j\u00e4lkeen. Kuitenkin se viel\u00e4 l\u00f6ytyy. Toisaalta toimivien karjatalouksien l\u00e4helt\u00e4 sit\u00e4 saa turhaan hakea. Sopivia nokkospuskia ja muita is\u00e4nt\u00e4kasveja l\u00f6ytyy pilvin pimein kasvin kasvualustaksi. Outo kasvi, monella tapaa, mutta siin\u00e4h\u00e4n luonnon moninaisuus onkin, on monenlaista ja -tapaista kasvajaa ja kulkijaa.<\/p>\n<p style=\"text-align: left;\">Humalanvieras kukkii paraikaa, joten nyt sen huomaa ja helpoimmin l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Silm\u00e4t auki ja kasvi tarkkailuun, on se sen verran oudon n\u00e4k\u00f6inen, ett\u00e4 sen kyll\u00e4 tavallinen kulkijakin huomaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Jospa siirtyisin taas kasvien maailmaan. Linnut suuntaavat kohta etel\u00e4\u00e4n, mutta kasveja voi katsella viel\u00e4 monta kuukautta. Omassa pihassa on kasvanut jo vuosikymmeni\u00e4 kasvi, joka tuntuu hakevan aina uuden paikan ja ilmaantuvan odottamatta pientareille. Se on humalanvieras (Cuscuta europaea), maamme ainoa &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=220\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[85,142,210],"class_list":["post-220","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-kasvillisuus","tag-loinen","tag-puutarha"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/220","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=220"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/220\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1477,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/220\/revisions\/1477"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=220"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=220"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=220"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}