{"id":2208,"date":"2013-09-07T08:46:02","date_gmt":"2013-09-07T06:46:02","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2208"},"modified":"2013-09-07T08:46:02","modified_gmt":"2013-09-07T06:46:02","slug":"tihkupinnalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2208","title":{"rendered":"Tihkupinnalla"},"content":{"rendered":"

\"hetehiirensammal2\"<\/a><\/p>\n

’L\u00e4hteik\u00f6t ja tihkupinnat ovat sammalten aarreaitta. Monet pienet ja keskikokoiset lajit viihtyv\u00e4t kylm\u00e4ss\u00e4 ja puhtaassa kosteudessa. Etel\u00e4-Suomessa vain alkaa olla harvinaista, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 luonnontilaisen l\u00e4hteik\u00f6n tai tihkupinnan. Usein l\u00e4hde on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n: sen sis\u00e4\u00e4n on upotettu sementtirengas ja vesi johdetaan muoviputkea pitkin l\u00e4hitalon tai -m\u00f6kin k\u00e4ytt\u00f6vedeksi. Hyv\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4miselle mutta huono l\u00e4hteen eli\u00f6st\u00f6lle. Monet pienet lajit menett\u00e4v\u00e4t silloin kosketuksen veteen ja h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t. Kokonaan eri juttu on, kun l\u00e4hde joutuu selke\u00e4n tuhoamisen uhriksi. L\u00e4hde merkit\u00e4\u00e4n karttoihin, se on mets\u00e4ammattilaisten tiedossa ja sill\u00e4 pit\u00e4isi olla sen kautta suoja, mutta siit\u00e4 huolimatta usein kartoitusretkill\u00e4 t\u00f6rm\u00e4\u00e4 mets\u00e4koneen tuhoamaan l\u00e4hteeseen tai runneltuun tihkupintaiseen ojapainateeseen. Kun raskas kone ajaa p\u00e4\u00e4lt\u00e4, ei vesi en\u00e4\u00e4 kulje luontaisella tavalla. Se j\u00e4\u00e4 painanteisiin seisomaan, muuttuu usein haisevaksi kuravelliksi \u00a0ja niin l\u00e4hde on tuhoutunut. T\u00e4llaisia paikkoja on pyritty kunnostamaan ihan onnistuneestikin, mutta miksi se piti alunperink\u00e4\u00e4n tuhota. <\/i><\/span><\/span><\/p>\n

Kulkeuduin kartoittaessani pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten tihkupintaiseen pellonreunaan. Lehdosta valui vett\u00e4 savimaalle ja muodosti siihen hyllyv\u00e4n pinnan, jonka oli kauttaaltaan erilaisten sammalten peitossa. P\u00e4\u00e4asiassa ne olivat pieni\u00e4 maksasammalia. Mieleen j\u00e4i etenkin r\u00f6yhel\u00f6sammal<\/a>\u00a0<\/i>(Blasia pusilla), jota kasvoi tuolla pinnalla r\u00f6ykki\u00f6itt\u00e4in. Sit\u00e4 n\u00e4kyy yll\u00e4olevassa kuvassakin hieman. Tosiasiassa kuva on kuitenkin otettu tuon pienen punaisen sammalen vuoksi, sill\u00e4 se on uusi laji Luopioisiin. Sammal on hetehiirensammal<\/a>\u00a0<\/em>(Bryum weigelii).<\/em><\/span><\/span><\/p>\n

\"hetehiirensammal1\"<\/a>Hiirensammalet ovat vaikeasti tunnistettavia sammalia ja lis\u00e4ksi niit\u00e4 on maastamme tavattu yli 40 lajia. Hetehiirensammal on ehk\u00e4 helpoimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4. Sen latvaosat ovat kauniin punaiset ja se pist\u00e4\u00e4 kokemattomankin sammaltajan silm\u00e4\u00e4n tihkupinnalta melko nopeasti. V\u00e4ri johtuu solunesteess\u00e4 olevasta punaisesta v\u00e4riaineesta. Niinp\u00e4 sammalen kuivuessa sen v\u00e4rikin muuttuu eik\u00e4 se ole en\u00e4\u00e4 ollenkaan punainen. Sammal ei ole kovin yleinen Etel\u00e4-Suomessa, sen sijaan Lapissa monet tunturipurojen reunat ovat sit\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4. Tosin siell\u00e4 on muitakin punaisia sammalia, joten aina ei voi luottaa pelkk\u00e4\u00e4n v\u00e4riin.<\/em><\/span><\/p>\n

Nyt l\u00f6ytynyt kasvusto sijaitsee Aitoossa vanhan savipellon pientareella. Pelto on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja varmaankin taas syksyll\u00e4 kynnet\u00e4\u00e4n ja maasto muuttuu aivan toisenlaiseksi. Rinnett\u00e4 pitkin pellolle valuu kuitenkin uutta vett\u00e4 ja luultavasti taas ensi syksyn\u00e4 siin\u00e4 on uusi kasvusto nopeasti kasvavia kosteikkosammalia. Yleens\u00e4h\u00e4n sammalet kasvavat hitaasti, mutta n\u00e4ill\u00e4 on kiire ja niiden on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 nopeasti vauhtiin lyhyen kes\u00e4n aikana. T\u00e4m\u00e4n kasvuston tuhoksi voi tulla ojan kaivaminen mets\u00e4n ja pellon v\u00e4liin. Toivottavasti sit\u00e4 ei koskaan tehd\u00e4.’<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’L\u00e4hteik\u00f6t ja tihkupinnat ovat sammalten aarreaitta. Monet pienet ja keskikokoiset lajit viihtyv\u00e4t kylm\u00e4ss\u00e4 ja puhtaassa kosteudessa. Etel\u00e4-Suomessa vain alkaa olla harvinaista, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 luonnontilaisen l\u00e4hteik\u00f6n tai tihkupinnan. Usein l\u00e4hde on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n: sen sis\u00e4\u00e4n on upotettu sementtirengas ja vesi johdetaan … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":12,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[412,148,165,287],"class_list":["post-2208","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-lahteikko","tag-luonnonsuojelu","tag-metsanhoito","tag-uusi-laji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2208","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2208"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2208\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2212,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2208\/revisions\/2212"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2208"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2208"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2208"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}