{"id":2241,"date":"2013-09-17T21:52:03","date_gmt":"2013-09-17T19:52:03","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2241"},"modified":"2013-09-24T18:34:25","modified_gmt":"2013-09-24T16:34:25","slug":"salamanperan-luonnonpuisto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2241","title":{"rendered":"Salamanper\u00e4n luonnonpuisto"},"content":{"rendered":"

\"salamanper\u00e41\"<\/a><\/p>\n

’Viime lauantain vietin luonnonpuistossa etsien sammalia ja ihaillen koskematonta luontoa. Normaalisti puistoon ei p\u00e4\u00e4se, puhumattakaan, ett\u00e4 saisi ker\u00e4t\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4. T\u00e4h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla lupa ja ker\u00e4ilyn tulee olla tieteellisesti tai opetuksellisesti perusteltua. Meill\u00e4 oli t\u00e4llainen lupa. Siit\u00e4 huolimatta hetken tuntui kuin pyh\u00e4inh\u00e4v\u00e4istykselt\u00e4 edes kulkea polutonta korpimets\u00e4\u00e4 ja rikkoa n\u00e4in, vaikkakin hyvin v\u00e4h\u00e4isess\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, luonnon muovaamaa maisemaa.’<\/em><\/span><\/p>\n

Salamanper\u00e4n luonnonpuisto on rauhoitettu vuonna 1956\u00a0luonnonsuojelualueeksi, jonka ensisijaisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 se tulevaisuutta varten koskemattomana tutkimusalueena. N\u00e4in se on tuleville sukupolville pala Suomensel\u00e4n vedenjakajaseudun mets\u00e4- ja suoluontoa. Luonnonpuistot ovat tarkoitetut tieteelliseen ty\u00f6skentelyyn ja siksi niihin p\u00e4\u00e4sy on rajattu vain t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen. Kansallispuistot ovat kaikille avoimia ja niiss\u00e4 saa kulkea ja nauttia maisemista vapaammin. Luonnonpuistoihin p\u00e4\u00e4see vain joko kulkemalla merkitty\u00e4 polkua pitkin tai sitten luvan kanssa.<\/p>\n

Salamanper\u00e4 sijaitsee Suomensel\u00e4ll\u00e4, joka on vedenjakaja-aluetta Pohjanmaan ja J\u00e4rvi-Suomen v\u00e4liss\u00e4. Monin tavoin t\u00e4m\u00e4 alue on erilaista kuin kumpikaan viereisist\u00e4 alueista. Sen huomaa niin kasvillisuudessa, el\u00e4imist\u00f6ss\u00e4 kuin ilmastossakin. T\u00e4ll\u00e4 alueella liikkuessa tulee v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mieleen Lappi ja sen karut kangasmaat, suot ja pienet lampareet. Puisto ei varmaankaan poikkea oleellisesti ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 luonnosta, jos sekin olisi luonnontilaista. Nyt kun n\u00e4in ei ole, niin se on t\u00e4ysin erilaista niin maisemiltaan kuin eli\u00f6st\u00f6lt\u00e4\u00e4nkin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 saavat el\u00e4\u00e4 rauhassa aratkin el\u00e4imet, kasvaa harvinaiset vanhaa mets\u00e4\u00e4 tarvitsevat kasvit ja p\u00f6rr\u00e4t\u00e4 rauhassa niin hy\u00f6nteiset kuin linnutkin. Erikoisuutena puistossa liikkuu my\u00f6s mets\u00e4peura eli petra, joka tuotiin Salamaj\u00e4rven kansallispuistoon Kuhmosta 1970-luvun lopussa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 niit\u00e4 el\u00e4\u00e4 puistoissa jo toista tuhatta kappaletta. Lis\u00e4\u00e4 petrasta voi lukea, vaikka t\u00e4st\u00e4 osoitteesta<\/a>.<\/p>\n

Salamanper\u00e4n luonnonpuisto on suon ja kangasmets\u00e4n mosaiikkia. Kankailla kasvaa j\u00e4re\u00e4\u00e4 kilpikaarnaista m\u00e4nty\u00e4. Siell\u00e4 on monen pieneli\u00f6n tarvitsemaa lahopuuta ja suojaisia koloja niin tikoille kuin oravillekin. Suot ovat karuja r\u00e4meit\u00e4, nevoja tai hieman rehev\u00e4mpi\u00e4 korpia. Niill\u00e4kin on oma Lappia muistuttava ulkon\u00e4k\u00f6ns\u00e4, kuten suokuvasta kelottuneine m\u00e4ntyineen n\u00e4kyy.<\/p>\n

\"salamanper\u00e42\"<\/a><\/p>\n

Puiston j\u00e4rvet ovat pieni\u00e4 ja suoreunaisia. Niiss\u00e4 viihtyv\u00e4t vain karujen vesien kasvit. Monet j\u00e4rvet ovat vedenjakajaseudulle tyypillisesti laskujoettomia ja veden vaihtuminen tapahtuu suon sis\u00e4isesti, niin kuin t\u00e4ss\u00e4 alakuvan Soidinlammessakin.<\/p>\n

\"salamanper\u00e43\"<\/a><\/p>\n

Vierailuni puistossa kesti kuusi tuntia ja siin\u00e4 ajassa ehdin kiert\u00e4\u00e4 vain pienen osan liki 13 neli\u00f6kilometrin alueesta. Tarkoituksena oli kartoittaa puiston sammallajisto, josta ei ennen t\u00e4t\u00e4 ollut juurikaan mit\u00e4\u00e4n tietoa. Kymmenen ihmisen voimin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on ker\u00e4tty\u00e4 tietoa huomattavasti enemm\u00e4n. Uhanalaisia lajeja l\u00f6ytyi runsaasti, samoin muita harvinaisuuksia. Osa m\u00e4\u00e4rityksist\u00e4 on edelleen tekem\u00e4tt\u00e4 ja yll\u00e4tyksi\u00e4 voi l\u00f6yty\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Kuitenkin jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voi sanoa, ett\u00e4 puisto on rikas ja antoisa paikka. Siell\u00e4 ovat turvassa monet Suomensel\u00e4n alueen harvinaisuudet. Ainoa mik\u00e4 niit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 uhkaa lienee ilmastonmuutos, joka voi muuttaa eli\u00f6iden elinolosuhteita huonompaan suuntaan. Kasvisivuilleni<\/a> olen koonnut muutamia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 kuvin ja selostein. Se on kuitenkin vain pieni osa kaikista havainnoista. Peurakin n\u00e4htiin, vaadin ja vasa, mutta ne olivat kameralle liian nopeita. Niinp\u00e4 kuvattavaksi j\u00e4i vain j\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

\"salamanper\u00e44\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Viime lauantain vietin luonnonpuistossa etsien sammalia ja ihaillen koskematonta luontoa. Normaalisti puistoon ei p\u00e4\u00e4se, puhumattakaan, ett\u00e4 saisi ker\u00e4t\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4. T\u00e4h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla lupa ja ker\u00e4ilyn tulee olla tieteellisesti tai opetuksellisesti perusteltua. Meill\u00e4 oli t\u00e4llainen lupa. Siit\u00e4 huolimatta hetken tuntui kuin … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":9,"footnotes":""},"categories":[336],"tags":[418,417,148],"class_list":["post-2241","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-retket","tag-eramaa","tag-luonnonpuisto","tag-luonnonsuojelu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2241","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2241"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2241\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2269,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2241\/revisions\/2269"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2241"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2241"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2241"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}