{"id":2249,"date":"2013-09-19T20:59:11","date_gmt":"2013-09-19T18:59:11","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2249"},"modified":"2013-09-19T20:59:11","modified_gmt":"2013-09-19T18:59:11","slug":"rahkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2249","title":{"rendered":"Rahkaa"},"content":{"rendered":"

\"rahka2<\/a><\/p>\n

Rahkasta tulee helposti mieleen maitotuote, mutta on se muutakin. En tied\u00e4 kuitenkaan, mit\u00e4 yhteist\u00e4 rahkalla ja rahkasammalella on. T\u00e4ll\u00e4 kertaa kyse on kuitenkin sammalesta. Muutama p\u00e4iv\u00e4 sitten yll\u00e4 oleva laji l\u00f6ytyi ja sain siit\u00e4 kuvia. Monien mielest\u00e4 kaikki rahkat ovat samann\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ja nopeasti katsottuna niin onkin. Kuitenkin t\u00e4m\u00e4 laji, pallop\u00e4\u00e4rahkasammal, on Luopioisten 25. rahkasammallaji. Itse en ole sit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4hnyt, sill\u00e4 kuvatkin on Salamanper\u00e4n luonnonpuistosta otettu, mutta vanhoissa selostuksissa alueen sammalista se mainitaan. Silloin l\u00f6yt\u00f6paikkana on ollut Hirvij\u00e4rven maasto Laipassa. Kun katselin karttaa, saatoin sen jo l\u00e4hes paikallistaakin. Nyt vain on ment\u00e4v\u00e4 katsomaan, viel\u00e4k\u00f6 se siell\u00e4 kasvaa.’<\/em><\/span><\/p>\n

Suot ovat rahkasammalten valtakuntaa ja siksi erilaisilla soilla on my\u00f6s erilaiset sammallajit. Korpisoilla kasvavat muut lajit kuin nevoilla tai r\u00e4meill\u00e4. Soistuvilta kankailta l\u00f6ytyv\u00e4t omat lajinsa, l\u00e4hteiden ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 omansa. Rahkasammalet viihtyv\u00e4t happamessa maassa ja niinp\u00e4 niiden muodostama turvekin on hapanta. Muista sammalista n\u00e4m\u00e4 eroavat solujensa puolesta. Sammal koostuu rahkasoluista, jotka pystyv\u00e4t imem\u00e4\u00e4n jopa 20 kertaa solujensa painon verran vett\u00e4. Niinp\u00e4 rahkasuot ovatkin erinomaisia vesivarastoja. Kun aikoinaan suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t soita kuivattiin Sis\u00e4-Suomesta, saatiin aikaan tulvavaara alaville maille kuten Pohjanmaalle. Suo varastoi valtavasti vett\u00e4 ja est\u00e4\u00e4 t\u00e4ten tehokkaasti tulvien muodostumisen jokien alajuoksulle.<\/p>\n

Suomessa tavataan 39 rahkasammallajia. Niit\u00e4 esiintyy koko maassa, mutta ne ovat erikoistuneet kasvamaan erilaisissa paikoissa. Pallop\u00e4\u00e4rahkasammal<\/a>\u00a0(Sphagnum wulfianum)<\/em> ei ole kaikkein yleisimpi\u00e4 lajeja, mutta ei harvinaisimpiakaan. Sit\u00e4 tavataan harvakseltaan koko maasta l\u00e4hinn\u00e4 keskiravinteisista korvista ja soistuvien kangasmetsien m\u00e4t\u00e4spinnoilta. Se on nimens\u00e4 mukaisesti paksup\u00e4inen, sill\u00e4 sill\u00e4 on varrella kimpussa runsaasti (6 – 12 kpl) haaroja. N\u00e4in se muistuttaa j\u00e4ykk\u00e4\u00e4 p\u00f6tkyl\u00e4\u00e4, jolla on apilankukkaa muistuttava p\u00e4\u00e4. Sammal on helppo tunnistaa maastossa, jos on v\u00e4h\u00e4nkin tottunut vertailemaan rahkasammalia toisiinsa. Yl\u00e4kuvassa n\u00e4kyy sen rakenne ja kun sen ottaa k\u00e4teens\u00e4, se tuntuu kovalta ja j\u00e4yk\u00e4lt\u00e4, eri yksil\u00f6t ovat irrallisia ja koko tupas hajoaa yksitt\u00e4isiksi p\u00f6tk\u00f6iksi. Alakuva on yhden sammalen yl\u00e4osa. Siit\u00e4 n\u00e4kee, ett\u00e4 sammal on itse asiassa melko kaunis v\u00e4reilt\u00e4\u00e4n. Rahkasammalista onkin l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 monia hienoja s\u00e4vyj\u00e4. Niit\u00e4 kannattaa tutkailla tuoreina, sill\u00e4 kuivina ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaikki v\u00e4h\u00e4n kulahtaneilta ja monet kauniit v\u00e4rit ovat silloin kadonneet.<\/p>\n

\"rahka1<\/a>\u00a0Rahkasammalia on joskus k\u00e4ytetty imem\u00e4ss\u00e4 vett\u00e4 ikkunanv\u00e4leist\u00e4, mutta se ei ole suositeltavaa kuten ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n niiden k\u00e4ytt\u00e4minen sein\u00e4n tilkitsemiseen, sill\u00e4 ne pysyv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n kosteina tai m\u00e4rkin\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in ne m\u00e4d\u00e4tt\u00e4v\u00e4t puupintoja ja aiheuttavat t\u00e4ten vahinkoa. Vanhastaan rahkaa on k\u00e4ytetty maanparannusaineena, kuivikkeena el\u00e4imille ja jopa lasten vaipoissa, lis\u00e4ksi niill\u00e4 on antiseptisi\u00e4 vaikutuksia esimerkiksi haavojen hoidossa. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 rahkasammalesta muodostunutta turvetta poltetaan surutta l\u00e4mm\u00f6ksi. T\u00e4m\u00e4 uusiutumaton luonnovara olisi toki paljon hy\u00f6dyllisempi muussa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Suot ovat esimerkiksi maamme ylivoimaisesti suurin hiilivarasto ja sit\u00e4 varastoa voitaisiin mieluummin lis\u00e4t\u00e4 kuin tuprutella taivaalle.<\/p>\n

Pari vuotta sitten kirjoitin edellisen kerran<\/a> rahkasammalista. Silloin Luopioisista oli l\u00f6ytynyt 20 lajia. Uusia on siis tullut viisi, hitaasti mutta varmasti. Viel\u00e4kin on muutama melko todenn\u00e4k\u00f6inen l\u00f6ytym\u00e4tt\u00e4. Taitaa olla t\u00e4lt\u00e4 vuodelta v\u00e4h\u00e4n my\u00f6h\u00e4ist\u00e4, mutta ehk\u00e4p\u00e4 ensi vuonna taas l\u00f6ytyy.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rahkasta tulee helposti mieleen maitotuote, mutta on se muutakin. En tied\u00e4 kuitenkaan, mit\u00e4 yhteist\u00e4 rahkalla ja rahkasammalella on. T\u00e4ll\u00e4 kertaa kyse on kuitenkin sammalesta. Muutama p\u00e4iv\u00e4 sitten yll\u00e4 oleva laji l\u00f6ytyi ja sain siit\u00e4 kuvia. Monien mielest\u00e4 kaikki rahkat ovat … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[148,256,419],"class_list":["post-2249","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-luonnonsuojelu","tag-suo","tag-turve"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2249"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2254,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2249\/revisions\/2254"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2249"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2249"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}