{"id":2260,"date":"2013-09-23T18:52:36","date_gmt":"2013-09-23T16:52:36","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2260"},"modified":"2013-09-23T18:52:36","modified_gmt":"2013-09-23T16:52:36","slug":"uusi-karkulainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2260","title":{"rendered":"Uusi karkulainen?"},"content":{"rendered":"

\"viinisuolahein\u00e4\"<\/a><\/p>\n

’H\u00e4mm\u00e4styin aika lailla, kun puutarhasta l\u00f6ytyi kuvan kaltainen kasvi. Katselin sitten ymp\u00e4rilleni v\u00e4h\u00e4n tarkemmin ja huomasin samoja kasveja useampiakin kasvilavan ymp\u00e4rill\u00e4 ja kauempanakin. Yksi taimi l\u00f6ytyi pihanurmikolta ja muutama porkkanapenkist\u00e4 pihan toiselta puolelta. Enk\u00f6 ole omaa kotipaikkaa viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tutkinut tarpeeksi tarkkaan, ett\u00e4 n\u00e4in p\u00e4\u00e4see k\u00e4ym\u00e4\u00e4n. Koristeellisia lehti\u00e4 tunki maasta joka puolelta enk\u00e4 ensin p\u00e4\u00e4ssyt v\u00e4h\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n jyv\u00e4lle, mist\u00e4 kasvista on kyse. Sitten muistin, ett\u00e4 muutama vuosi sitten minulla oli yrttilaatikossa juuri t\u00e4llainen kasvi, joka sitten syksylll\u00e4 riehaantui kasvamaan oikein kookkaaksi ja kukkivaksi. Kaupassa sit\u00e4 oli kutsuttu kiinansuolahein\u00e4ksi. Googlasin kasvin ja sain sille nimeksi viinisuolahein\u00e4 <\/em>(Rumex sanguineus). Sen siemenkarkulaisia olin l\u00f6yt\u00e4nyt. Kuinkahan usein t\u00e4m\u00e4 kasvi villiintyy ja kuinka kauan se sinnittelee meid\u00e4n ilmastossamme? Nyt ainakin sen it\u00e4minen oli runsasta ja pakkastalvista se ei ole piitannut tuon taivaallista. Tuleeko t\u00e4st\u00e4 uusi puutarhakarkulainen luontoomme yhten\u00e4 muiden joukossa. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, etteiv\u00e4t nyt taimella olevat suolahein\u00e4t ehdi kukkaan, joten kasvi h\u00e4vi\u00e4\u00e4, ellei se mokoma ole monivuotinen muiden suolaheinien tapaan. T\u00e4ytyyp\u00e4 googlata lis\u00e4\u00e4 tietoa.’<\/span><\/p>\n

Suolahein\u00e4n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 mainitaan, ett\u00e4 se k\u00e4ytt\u00f6 kuuluu ranskalaiseen keitti\u00f6\u00f6n ja se on suosittu mm. salaateissa, joihin se antaa pirte\u00e4n ja raikkaan maun. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s mausteena kylmiin kastikkeisiin. Lis\u00e4ksi sit\u00e4 voidaan kasvattaa p\u00f6yd\u00e4n koristeeksi ja jopa huonekasviksi. Sill\u00e4 lailla, perin monipuolinen kasvi siis.<\/p>\n

Keskustelupalstoilla kehutaan kasvia helpoksi kasvattaa, joka l\u00e4htee nopeasti kasvuun siemenest\u00e4. Sen kasvu on kuitenkin hidasta ja se saattaa pysy\u00e4 taimivaiheessa monta viikkoa, sen vuoksi suositellaan sen esikasvattamista ikkunalaudalla. Talvehtimisesta n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n olevan eri mielt\u00e4. Jotkut eiv\u00e4t ole saaneet talvehtimaan, joidenkin taimet ovat kest\u00e4neet talven koettelemukset viel\u00e4 viitosalueellakin. Omani n\u00e4yttiv\u00e4t ainakin p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4n hyvin. Olipa jonkun kasvi\u00a0puutarhassa siement\u00e4nytkin samalla tavalla kuin omani. Joku varoitteli kasvin levi\u00e4v\u00e4n liki ruton lailla. Onkohan suolahein\u00e4st\u00e4 useita eri lajikkeita tai per\u00e4ti muunnoksia, joista toiset kest\u00e4v\u00e4t talvea toiset eiv\u00e4t? Joku kertoi, ett\u00e4 jos sen varmasti haluaa saada s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n yli talven, se kannattaa istuttaa ruukkuun ja nostaa viile\u00e4\u00e4n sis\u00e4tilaan talveksi. T\u00e4m\u00e4 siis todentaa, ett\u00e4 se on monivuotinen kasvi. Siemenpussiseloste kyll\u00e4 kertoo toista: Punahierakka eli viinsuolahein\u00e4 on yksivuotinen. Omani ei ainakaan ole. Wikikko-sivusto kertoo kasvilla olevan ainakin kolme tieteellist\u00e4 nime\u00e4 (Rumex sanguineus<\/i>,\u00a0Rumex condylodes<\/i>\u00a0ja\u00a0Rumex nemerosus),\u00a0<\/i>joten t\u00e4ss\u00e4 voi olla selitys sen erilaiseen talvenkest\u00e4vyyteen. Lajeja onkin useita. En tosin viitsinyt googlata jokaista erikseen, joten ne voivat olla hyvinkin erin\u00e4k\u00f6isi\u00e4.<\/p>\n

Mutta mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kasvi on kotoisin? Taas t\u00e4m\u00e4 kaikkitiet\u00e4v\u00e4 google kertoo, ett\u00e4 kasvi on kotoisin V\u00e4limeren alueelta ja Afrikasta. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 se on l\u00e4mpim\u00e4n ilmanalan kasvi eik\u00e4 sen pit\u00e4isi talvehtia eik\u00e4 ainakaan villiinty\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjolan perukoilla. Kertooko t\u00e4m\u00e4kin ilmastonmuutoksesta? Kaiken maailman eli\u00f6it\u00e4 on viime vuosina rantautunut maahamme joko ihmisen mukana tai itsekseen, kuuluuko t\u00e4m\u00e4 samaan sakkiin? T\u00e4ytyyp\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tulokasta silm\u00e4ll\u00e4. Vaikka se onkin itsekseen siirtynyt kasvilavasta puutarhaan ja jopa porkkanamaalle, en viel\u00e4 tee siit\u00e4 uutta kasvilajia Luopioisiin, mutta jos se mokoma kaikesta huolimatta viel\u00e4 ensi kes\u00e4n\u00e4kin l\u00f6ytyy samalla tavalla, niin asiaa t\u00e4ytyy harkita uudelleen. Onhan kasvion lajiluettelossa jo muitakin puutarhan tuotteita, kuten palsternakka ja tomaatti. Ne tosin on l\u00f6ydetty satunnaiskasviluonteisesti kaukaa puutarhasta, jonne ne ovat p\u00e4\u00e4tyneet liikenteen tai el\u00e4inten mukana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’H\u00e4mm\u00e4styin aika lailla, kun puutarhasta l\u00f6ytyi kuvan kaltainen kasvi. Katselin sitten ymp\u00e4rilleni v\u00e4h\u00e4n tarkemmin ja huomasin samoja kasveja useampiakin kasvilavan ymp\u00e4rill\u00e4 ja kauempanakin. Yksi taimi l\u00f6ytyi pihanurmikolta ja muutama porkkanapenkist\u00e4 pihan toiselta puolelta. Enk\u00f6 ole omaa kotipaikkaa viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tutkinut tarpeeksi … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":36,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[80,210,422],"class_list":["post-2260","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-karkulainen","tag-puutarha","tag-viljely"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2260","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2260"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2260\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2263,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2260\/revisions\/2263"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2260"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2260"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2260"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}