{"id":2302,"date":"2013-10-05T17:35:00","date_gmt":"2013-10-05T15:35:00","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2302"},"modified":"2013-10-05T17:39:44","modified_gmt":"2013-10-05T15:39:44","slug":"sitkeytta-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2302","title":{"rendered":"Sitkeytt\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"manty1\"<\/a><\/p>\n

’Lokakuu on alkanut uskomattoman kauniina t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Syd\u00e4n-H\u00e4meess\u00e4. Puut ovat nyt parhaassa loistossaan, pihlajat, haavat, koivut. Ensin n\u00e4ytti silt\u00e4, ettei ruskaa tule ollenkaan, mutta vihdoin se puhkesi, kuitenkin lyhyeksi aikaa. Lyhyeksi siksi, ett\u00e4 lehdet varisevat kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla maahan ja koristavat kohta vain myyr\u00e4n valtakuntaa. Eilen olin yst\u00e4v\u00e4ni kanssa sammalretkell\u00e4. Kiersimme l\u00e4hipit\u00e4jien kallioita tehden mielenkiintoisia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4. Niit\u00e4 varmaan l\u00f6ytyikin, mutta n\u00e4ytteet ovat viel\u00e4 pusseissa eik\u00e4 niit\u00e4 ole ehditty m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4. Sen sijaan kameran kortilta l\u00f6ytyi kaksi mukavaa kuvaa, jotka osoittavat kasvien sitkeytt\u00e4. Vieress\u00e4 pieni m\u00e4nnyntaimi yritt\u00e4\u00e4 juurtua puhtaaseen kallioon tai silt\u00e4 se ainakin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Kai tuossa kohtaa on jokin rako ja siell\u00e4 ripaus multaa sen juuria varten. Usein n\u00e4kee k\u00e4kkyr\u00e4isen m\u00e4nnyn sinnittelevan kallionraossa vuosikymmenest\u00e4 toiseen. Juuret ovat tunkeutuneet sananmukaisesti kallion sis\u00e4\u00e4n kyhmyisin\u00e4 ja kiemuraisina. Lapsena kerran katkaisin t\u00e4llaisen m\u00e4nnyn saadakseni siit\u00e4 mukavan k\u00e4yr\u00e4vartisen kepin itselleni. Nyt sellaista voisin jo tarvitakin, mutta mit\u00e4 kymmenvuotias koltiainen sill\u00e4 teki, se on j\u00e4\u00e4nyt arvoitukseksi. Mutta tarinan juju on siin\u00e4, ett\u00e4 laskin suurennuslasin kanssa vuosirenkaat ja otin sitten lakin p\u00e4\u00e4st\u00e4ni. Olin kaatanut itse\u00e4ni kymmenen kertaa vanhemman vanhuksen \u00e4kkin\u00e4isen p\u00e4\u00e4h\u00e4npiston seurauksena. Eli nuo kivenkoloissa sinnittelev\u00e4t puut voivat olla uskomattoman vanhoja.<\/em><\/span><\/p>\n

\"pihlaja1\"<\/a>Toinen kuva on samalta retkelt\u00e4. Siin\u00e4 pihlaja on juurtunut my\u00f6s kallionrakoon ja murtanut koloa suuremmaksi saadakseen juurilleen kasvutilaa. Onpa tuosta lohjennut oikein palakin pois. Se ei kuvassa n\u00e4y, mutta lojui maassa pihlajan alla. En tietenk\u00e4\u00e4n varmuudella tied\u00e4, onko se pihlajan saavutuksia, mutta hyv\u00e4ll\u00e4 mielikuvituksella sen voisi niin uskoa. Onhan vanhassa laulussakin tarina samanlaisesta tapauksesta, jossa pihlaja mursi muurin. <\/em><\/span><\/p>\n

Kalliot rapautuvat paitsi kasvien toimesta niin my\u00f6s veden voimasta. Vesi laajenee j\u00e4\u00e4tyess\u00e4\u00e4n ja kun rako t\u00e4yttyy vedell\u00e4, j\u00e4\u00e4tyy, sulaa ja j\u00e4\u00e4tyy uudelleen lukemattomia kertoja, alkaa rako v\u00e4hitellen laajeta ja lopulta kalliosta irtoaa pala. Aikaa n\u00e4ihin muutoksiin menee, mutta luontohan ei aikaa kysele, seh\u00e4n on ihmisen luoma mittari menemisille ja tulemisille, ainaiselle kiireelle. Kun puut meid\u00e4n mielest\u00e4 kituvat kallionkoloissa, ne todellisuudessa tekev\u00e4t omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, uurastavat tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n ja el\u00e4\u00e4 sinnittelev\u00e4t paljon pidemp\u00e4\u00e4n kuin me luomakunnan kruunuiksi kutsutut konsanaan.’<\/em><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Lokakuu on alkanut uskomattoman kauniina t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Syd\u00e4n-H\u00e4meess\u00e4. Puut ovat nyt parhaassa loistossaan, pihlajat, haavat, koivut. Ensin n\u00e4ytti silt\u00e4, ettei ruskaa tule ollenkaan, mutta vihdoin se puhkesi, kuitenkin lyhyeksi aikaa. Lyhyeksi siksi, ett\u00e4 lehdet varisevat kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla maahan ja koristavat kohta … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[434,433,260],"class_list":["post-2302","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-aika","tag-sitkeys","tag-syksy"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2302","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2302"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2302\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2308,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2302\/revisions\/2308"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2302"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2302"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2302"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}