{"id":249,"date":"2011-09-15T10:23:52","date_gmt":"2011-09-15T08:23:52","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=249"},"modified":"2013-04-21T19:17:06","modified_gmt":"2013-04-21T17:17:06","slug":"vieraslajit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=249","title":{"rendered":"Vieraslajit"},"content":{"rendered":"

\"palsami\"<\/a><\/p>\n

’N\u00e4in syksyll\u00e4 her\u00e4t\u00e4\u00e4n useinkin liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n torjumaan ns. vieraslajeja luonnostamme. Niist\u00e4 puhutaan silloin, kun ne jo kukkivat ja kun niiden kitkeminen on ty\u00f6n ja tuskan takana, usein toivottoman suuri urakka. Kuvan j\u00e4ttipalsamikasvusto<\/a> (<\/em>Impatiens grandulifera) on t\u00e4h\u00e4n aikaan hyvin yleinen n\u00e4ky maaseudullakin.’<\/em><\/span><\/p>\n

Vieraslajiksi luokitellaan laji, joka on levinnyt ihmisen mukana tahallisesti tai tahattomasti uudelle alueelle luontaiselta levinneisyysalueeltaan. Siis ihmisvaikutus on keskeist\u00e4 viraslajien levi\u00e4miselle ja ne saattavat alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n tulla hyvinkin kaukaa, jopa maapallon toiselta puolelta. Yleens\u00e4 ne tuhoutuvat ep\u00e4sopivassa ilmastossa nopeasti, mutta jotkut muodostavat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n kannan ja vakiintuvat uuteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in ne saattavat aiheuttaa vahinkoa alkuper\u00e4iselle eli\u00f6st\u00f6lle jopa ihmiselle. Ne voivat aiheuttaa my\u00f6s vahinkoa maa- ja mets\u00e4taloudelle, ihmisten ja el\u00e4inten terveydelle, kiinteist\u00f6ille tai ihmisten sosiaaliselle el\u00e4m\u00e4lle. Niist\u00e4 siis voi olla paljon enemm\u00e4nkin haittaa kuin yleisesti luullaan.<\/p>\n

Viime maaliskuun lopulla luovutettiin silloiselle maa- ja mets\u00e4talousministerille ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi. T\u00e4ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n saamaan asia tulevaisuudessa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisesti hoidetuksi ja viraslajit kuriin maassamme. Samaan pyrit\u00e4\u00e4n monessa muussakin maassa.<\/p>\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4 k\u00e4sitteli asiaa pari vuotta ja l\u00f6ysi yli 150 haitallista vieraslajia maastamme, joista yli sadalla on vaikutusta nimenomaan maa- ja mets\u00e4taloudelle. N\u00e4ist\u00e4 nimettiin nelisenkymment\u00e4 karanteenilajeiksi, koska ne ovat vaarallisia kasvintuhoojia. Strategian mukainen j\u00e4rjestelm\u00e4 viraslajien torjumiseksi ja tuhoamiseksi pit\u00e4isi olla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vuoden 2016 loppuun menness\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4in siis on suunniteltu. Me maastossa kulkijat n\u00e4emme n\u00e4iden lajien jatkuvan etenemisen ja silloin vuosi 2016 tuntuu olevan toivottoman kaukana. Kuvassa j\u00e4ttipalsami etenee Kuohijoen lehdossa maantien varressa vuosi vuodelta pidemm\u00e4lle l\u00e4hteiseen kosteikkoon, joka on ennen ollut karjanlaidunta. N\u00e4in se etenee muuallakin ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ettei sille pystyt\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n kuvan osoittamassa tapauksessa se on lis\u00e4ksi eritt\u00e4in valitettavaa, koska juuri tuolla paikalla sijaitsee Luopioisten ainoa tunnettu tesmayrttin<\/a> (Adoxa moschatellina) <\/em>kasvupaikka. Kasvi <\/em>on pieni kev\u00e4tkukkija ja saattaa olla j\u00e4\u00e4nyt kartoituksissa sen vuoksi liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle, mutta miss\u00e4\u00e4n tapauksessa se ei ole yleinen kasvi alueella. Vuosi vuodelta sen kasvusto on pienentynyt ja nyt sen tulevaisuus on uhattuna my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n vieraslajin vuoksi. T\u00e4ss\u00e4 on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, mit\u00e4 ne aiheuttavat meid\u00e4n omille kasveillemme.<\/p>\n

Luopioisista on tavattu seuraavat vieraslajit (t\u00e4ss\u00e4 vain putkilokasvit): isotuomipihlaja<\/a>, pajuasteri<\/a>, hukkakaura<\/a>, karhunk\u00f6ynn\u00f6s<\/a>, kanadanvesirutto<\/a>, amerikanhorsmat<\/a> (2), japanintatar<\/a>, j\u00e4ttitatar<\/a>, paimenmatara<\/a>, isosorsimo<\/a>, j\u00e4ttiputket<\/a> (2), j\u00e4ttipalsami<\/a>, rikkapalsami<\/a>, komealupiini<\/a>, etel\u00e4nruttojuuri<\/a>, rikkanen\u00e4tti<\/a>, kurtturuusu<\/a>, terttuselja<\/a> sek\u00e4 koristepiiskut<\/a> (3). T\u00e4ss\u00e4 ovat l\u00e4hes kaikki maassamme tavattavat putkilokasvivieraat. Jokaisesta voisi kirjoittaa oman juttunsa, mutta en siihen nyt ainakaan viel\u00e4 ryhdy. Kasvisivuilta voi k\u00e4yd\u00e4 katsomassa, millaisesta kasvista on kyse. Kaikki eiv\u00e4t ole yht\u00e4 pahoja, mutta kaikkiin on suhtauduttava viraslajistatuksen antamalla tarkkuudella. Pahimmat ovat lupiini, j\u00e4ttipalsami ja karhunk\u00f6ynn\u00f6s, maatalouden puolesta varmaankin hukkakaura, joka kuitenkin on aika hyvin pysynyt hallinnassa.<\/p>\n

Joskus miettii koko k\u00e4sitett\u00e4 vieraslaji. Eik\u00f6 kaikki lajit ole jossain vaiheessa historiaansa olleet vieraslajeja. Vain muutama kasvilaji on syntynyt t\u00e4ll\u00e4 alueella, muut ovat t\u00e4nne tuleet muualta. Nyt kuitenkaan ei ole kyse kasvien luontaisesta siirtymisest\u00e4, vaan ihmisen toiminnasta. T\u00e4ss\u00e4 on ero. Jokainen voi vaikuttaa t\u00e4h\u00e4n omalla toiminnallaan. Puutarharoskien vieminen mets\u00e4\u00e4n levitt\u00e4\u00e4 paitsi koristekarkulaisia niin my\u00f6s vieraslajeja, tahallinen lupiinin kylv\u00e4minen pientareille ei ole kasvin kauneudesta huolimatta sopivaa. My\u00f6s kitkem\u00e4ll\u00e4 palsamintaimet alkukes\u00e4st\u00e4 omalta maaltaan edesauttaa sen levi\u00e4misen pys\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 ennen kasvin kukkimista, vaikka silloin kasvin huomaaminen onkin vaikeaa. Loppukes\u00e4st\u00e4 palsami on jo turvannut j\u00e4lkel\u00e4istens\u00e4 menestymisen ampumalla siemenens\u00e4 metrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n kasvupaikaltaan.<\/p>\n

Yritet\u00e4\u00e4n kuitenkin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’N\u00e4in syksyll\u00e4 her\u00e4t\u00e4\u00e4n useinkin liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n torjumaan ns. vieraslajeja luonnostamme. Niist\u00e4 puhutaan silloin, kun ne jo kukkivat ja kun niiden kitkeminen on ty\u00f6n ja tuskan takana, usein toivottoman suuri urakka. Kuvan j\u00e4ttipalsamikasvusto (Impatiens grandulifera) on t\u00e4h\u00e4n aikaan hyvin yleinen n\u00e4ky … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":8,"footnotes":""},"categories":[6,11],"tags":[80,85,109,148,245,297],"class_list":["post-249","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","category-yleista","tag-karkulainen","tag-kasvillisuus","tag-koristekasvi","tag-luonnonsuojelu","tag-satunnainen","tag-viraslajit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=249"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":251,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/249\/revisions\/251"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=249"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=249"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}