{"id":2499,"date":"2013-11-05T10:18:46","date_gmt":"2013-11-05T08:18:46","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2499"},"modified":"2013-11-05T10:18:46","modified_gmt":"2013-11-05T08:18:46","slug":"jaloa-puuta-pilvin-pimein","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=2499","title":{"rendered":"Jaloa puuta pilvin pimein"},"content":{"rendered":"

\"tammi1\"<\/a><\/p>\n

’Ulkona on pime\u00e4\u00e4 ja kaikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samanlaiselta. Siksip\u00e4 onkin aika k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi kes\u00e4n saalista. Ensinn\u00e4 mieleen tulivat mets\u00e4vaahtera<\/a>\u00a0(Acer platanoides) ja mets\u00e4tammi\u00a0<\/a>(Quercus robur). Nuo kaksi jaloa lehtipuuta ovat askarruttaneet mielt\u00e4ni jo pitk\u00e4\u00e4n. Molemmat ovat viime vuosien aikana yleistyneet r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 H\u00e4meen syd\u00e4mess\u00e4 asutuksen l\u00e4heisyydess\u00e4. Normaalisti n\u00e4m\u00e4 puut miellet\u00e4\u00e4n etel\u00e4isiksi parhaiden lehtojen ja rannikon lehtevien niittyjen asukkaiksi eik\u00e4 suinkaan synkkien havumetsien lajeiksi. N\u00e4in on kuitenkin k\u00e4ynyt.\u00a0<\/em><\/span><\/p>\n

Kun aikoinaan 70-luvulla aloitin systemaattisen kasvien tarkkailun, l\u00f6ysin l\u00e4himets\u00e4st\u00e4 pienen<\/em>\u00a0vaahteran<\/em>\u00a0taimen, kaivoin sen yl\u00f6s ja istutin keskelle pihaa. Eih\u00e4n se siin\u00e4 menestynyt, kuoli pois raukka. Meni vuosikymmen ennen kuin l\u00f6ytyi seuraava taimi. 1990-luvulla niit\u00e4 sitten alkoi kasvaa lehdoissa, pensaikoissa, asutuksen liepeill\u00e4 enemm\u00e4nkin. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 laskin samalta paikalta, josta tuon pienen taimen l\u00f6ysin, yli viisikymment\u00e4 tainta pienist\u00e4 puolen metrin vesoista yli viisimetrisiin. Saman olen huomannut muuallakin. Miksi n\u00e4in? Taimethan ovat istutettujen pihapuiden siemenist\u00e4 kasvaneet, mutta miksi niit\u00e4 ei ollut aikaisemmin, sill\u00e4 isot puut olivat pihoissa silloin niin kuin nytkin. <\/em><\/span><\/p>\n

Toinen on sitten tammi. Ensimm\u00e4isen tammentaimen l\u00f6ysin Luopioisista vasta 2000-luvulla. Viime kes\u00e4n\u00e4 kartoitin kaksikymment\u00e4 ruutua ja tammi l\u00f6ytyi l\u00e4hes jokaisesta eik\u00e4 vain yksi, vaan useita. Laskin er\u00e4\u00e4st\u00e4 rinteest\u00e4 yli kolmekymment\u00e4 tainta parin aarin alalta. Yleens\u00e4 taimet ovat pieni\u00e4 alle kaksikymment\u00e4senttisi\u00e4, mutta joukossa on hyvin usein kasvanut jo liki metrinenkin v\u00e4nkkyr\u00e4inen vesa. <\/em>Luontolehden lokakuun numerossa (8\/2013) kertoi\u00a0Johanna Mehtola<\/strong><\/em>\u00a0<\/strong>(Kr\u00e4\u00e4h, sanoo n\u00e4rhi, s. 16-17), kuinka n\u00e4rhet kuljettavat terhoja kymmenitt\u00e4in l\u00e4himetsiin ja unohtavat ne sinne. N\u00e4m\u00e4kin taimet ovat niist\u00e4 per\u00e4isin. Mutta n\u00e4inh\u00e4n on ollut ennenkin, eiv\u00e4t ne n\u00e4rhet t\u00e4t\u00e4 ole vasta nyt oppineet. <\/em><\/span><\/p>\n

Miksi vaahtera ja tammi selvi\u00e4v\u00e4t nyt taimiksi jopa puiksi, mutta ei viime vuosituhannella? Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pikkujyrsij\u00e4t sy\u00f6v\u00e4t taimia ja nyt niit\u00e4 on muutaman vuoden ollut v\u00e4h\u00e4n. Voisiko se selitt\u00e4\u00e4 invaasion? Ep\u00e4ilen, koska on n\u00e4it\u00e4 myyr\u00e4vaihteluita ollut ennenkin. Juuri ilmestyneess\u00e4 <\/em>Luonnon Tutkija– lehdess\u00e4 Helena Telk\u00e4nranta<\/strong> kirjoittaa arti<\/em><\/span>kkelissa\u00a0<\/em>J\u00e4\u00e4kauden perint\u00f6 Euroopan metsiss\u00e4 (LT 3\/2013 s. 107-115), ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 on huomattu muuallakin jopa tieteellisiss\u00e4 tutkimuksissa (Kullman, L. 2008, ks. lehti). L\u00e4mp\u00f6\u00e4 vaativat lehtipuut levisiv\u00e4t j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen nopeasti pohjoiseen. Niinp\u00e4 n\u00e4it\u00e4 puita kasvoi 8000 vuotta sitten satoja kilometrej\u00e4 pohjoisempana kuin nyky\u00e4\u00e4n. Sitten ilmasto viileni ja puut kuolivat pohjoisilta alueilta. Tosin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 on Suomessakin l\u00f6ydetty napapiiri\u00e4 my\u00f6ten. Niinp\u00e4 tuntuu j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4 soveltaa t\u00e4t\u00e4 tietoa nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja ilmaston l\u00e4mpenemiseen.<\/em><\/span><\/p>\n

Joka tapauksessa, vaahterat ja tammet valtaavat metsi\u00e4mme kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla. Kertooko t\u00e4m\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4, vai mahtuuko t\u00e4m\u00e4kin viel\u00e4 normaalin vaihtelun piiriin? Sen varmaan tutkijat selvitt\u00e4v\u00e4t jossain vaiheessa tarkemmin. \u2013 Muuten, kiersin pari viikkoa sitten Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4\u00e4 ja mik\u00e4s tulikaan vastaan, eik\u00e4 vain yht\u00e4 vaan monta (kuva alla)<\/em>. Taitaapa olla niin, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 jalot puut j\u00e4\u00e4 levi\u00e4m\u00e4\u00e4n vain Etel\u00e4-Suomen metsiin, sill\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4 on perinteisesti pidetty osana\u00a0<\/em>Keski-Suomea<\/em><\/span>. Katselkaapa tarkaan siell\u00e4 Oulun korkeudella. Nyt tammet n\u00e4kyv\u00e4t selv\u00e4sti, koska ne pudottavat lehtens\u00e4 vasta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4.’<\/em><\/span><\/p>\n

\"tammi2\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Ulkona on pime\u00e4\u00e4 ja kaikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samanlaiselta. Siksip\u00e4 onkin aika k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi kes\u00e4n saalista. Ensinn\u00e4 mieleen tulivat mets\u00e4vaahtera\u00a0(Acer platanoides) ja mets\u00e4tammi\u00a0(Quercus robur). Nuo kaksi jaloa lehtipuuta ovat askarruttaneet mielt\u00e4ni jo pitk\u00e4\u00e4n. Molemmat ovat viime vuosien aikana yleistyneet r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 H\u00e4meen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[391,462,461],"class_list":["post-2499","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-ilmasto","tag-jalot-lehtipuut","tag-leviaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2499","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2499"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2499\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2531,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2499\/revisions\/2531"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2499"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2499"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2499"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}